tiistai 26. tammikuuta 2016

Mikä fiilis?

Tiedätkö sen aamun, kun ei jaksaisi? Haluaisi mennä takaisin peiton alle ja piiloutua koko maailmalta. Joskus niitä päiviä vain tulee ja se on myös hyväksyttävä. Itselläni sellainen aamu oli tänään. Mitään varsinaista syytä moiseen ei ollut. Sitten vain totesin itselleni, että "hei, pää pystyyn, hyvä päivä tästä vielä tulee". Varmuuden vuoksi nostin itselleni myös tsemppaavan kortin Positiivareitten korttipakasta. Taisi kyllä jäädä tuo unelmien ja toiveiden kylväminen jäädä pienemmälle, mutta muutaman haaveen eteen tein totisesti töitä. Pienen aamukangertelun jälkeen homma lähti luistamaan ja työpäivä oli loppujen lopuksi hyvä.

Illalla alakulo valtasi mielen uudestaan, kun raahauduin töistä treeneihin, treeneistä kauppaan ja kaupasta kotiin. Väsymys, monta kassia, liikaa painava kissanhiekka ja sadesää riittivät syömään fiiliksen. Siinä kotiovea kohti taivaltaessa aloin listata asioita, jotka ovat hyvin. Ei se nyt fiilistä täysin korjannut, mutta helpotti. On kuitenkin hyvä muistaa, että pienistä mökötyksistä huolimatta kaikki on kuitenkin hyvin.

Sitten puhelu äitille, viestittelyä parhaiden ystävien kanssa ja hei hyvä fiilis alkoi taas vallata mielen! Musta myös tuntuu, että huomenna on huippukiva päivä. Alakulon vallatessa on hyvä vähän pinnistellä, ettei suistu liikaa synkkyyden puolelle. Koska märehtiminen tuo vain harvoin (jos koskaan) voittoja, ei sille tielle kannata suistua ohikiitävää hetkeä pidemmäksi ajaksi.

-Virpi




Ei kommentteja: