Lauantaiaamuna ymmärsin, mitä alitajuntani halusi sanoa. Tajusin, että pitkään odottamani NLP Master -valmennus tulisi liian nopeasti. En ehtinyt nauttia matkasta, podin matkapahoinvointia ja päätä huimasi. Minun olisi siis painettava jarrua, hidastettuva tahtia ja luotettava siihen, että matka oli määränpäätä tärkeämpi. Kesken aamukahvin sanoin sen ääneen, "minä en ole valmis", minun pitäisi perua menoni välittömästi. Olin hämmentynyt, miten tässä nyt näin kävi?
Oliko pelolla jotain tekemistä täyskäännöksen kanssa? Ei, en pelännyt uuden oppimista, uusia ihmisiä tai mitään muutakaan. Jopa kurssimaksu oli melkein kokonaan säästössä eli taloudellisia huoliakaan ei ollut. En vaan ollut valmis mennään eteenpäin. Onneksi suuntasin hämmästykseni kanssa NLP viikonloppua kohti ja kerroin huoleni ihanalle NLP valmentajalleni, Tuuli Paltemaalle. Olin niin pettynyt ja häpeissäni. Onneksi Tuuli ymmärsi tilanteeni, kehotti hidastamaan ja nauttimaan matkasta. Hitaasti olo alkoi taas tasaantua, huoli poistui takaraivosta ja nautin maisemista, minulla ei ollut enää kiire minnekään, vaan rauha olla juuri siinä hetkessä.
Kuinka usein sinä olet kuullut alitajuntaasi? Onko sen viestit välillä vaikeita ymmärtää? Onko se ohjannut oikeaan vai oletko vaientanut sen äänen? Kaikki viisaus, jota tarvitsemme, on sisällämme. Joskus siihen luottaminen on vain niin kovin vaikeata. Kaikkia asioita ei tarvitse perustella järjellä, tunne on aina oikeassa ja siihen on helpompi sitoutua kuin faktoihin.
Nautitaan matkasta!
Virpi
1 kommentti:
Ihana Virpi <3 Mä olen tässä tämän viikon aikana tällaisia asioita työstänyt myös, lopputulemana sama: hidastan tahtia ja nautin. Kyllä me vähemmälläkin hopulla ehditään vaikka minne <3
Lähetä kommentti