Vuosi sitten tein lupauksen karkkilakosta. Alku oli hankalaa, mutta varsin pian projektini eteni kuin itsestään ja tässä sitä seisotaan henkseleitä paukutellen. En muuten ajatellut tehdä comebackiä sokeriaddiktioon. Tällä kerralla ajattelin koventaa panoksia ja tadaa täällä ollaan! Pian alkava vuosi 2015 tulee olemaan minulle positiivisuuden vuosi ja aion opetella ajattelemaan entistä positiivisesemmin, kovin suurta pessimistiä minusta tuskin saisikaan. Uskon siihen, että asenne ratkaisee aina, hymyyn vastataan hymyllä ja optimistisuus palkitaan.
Tekstit ovat keinoni pitää mieleni virkeänä, en lupaa mitään maailmaa syleilevää enkä tiedä kuinka paljon postauksia syntyy. Näin alkuun inspiraatio voi tempaista mukaansa ja julkaisuvauhti voi yllättää allekirjoittaneen, noh pianhan se nähdään. Blogi on minua itseäni varten, mutta olisihan se kiva jos tänne eksyisi joku muukin uteliaisuuttaan ja mahdollisesti jakaisi omia ajatuksiaan. Uskon siihen, että asioita muutetaan tekemällä jotain toisin ja hyvän kautta, eikä syyllisiä etsimällä. On totta, että hyville ihmisille tapahtuu kauheita asioita, mutta niistä(kin) selviytymiseen voi vaikuttaa pitkälti asennoitumalla. Aurinko ei paista joka päivä ja itku tulee pitkästä ilosta, mutta niinäkin hetkinä pitäisi osata arvostaa pieniä hyviä asioita.
Näin uuden edessä pää on täynnä ajatuksia siitä, mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi, ilahduttavat päivääni tai saavat hymyilemään. Näiden parissa aloitan kaatelemaan kupillisia onnea, tervetuloa!
-Virpi
PS: Ei tosikoille
