Minne katosit hyvä uni?

Uni on minulle todella tärkeä asia, siitä on tullut "paasattua" täälläkin monta kertaa. Minulla on tapana priorisoida tekemisiä unen takia. Vaikka telkkarista tulisi mielenkiintoinen ohjelma iltaysiltä tai myöhemmin, passaan sen mitä todennäköisemmin ja kömmin ajoissa nukkumaan. Etenkin arkisin nukkumaanmenoaika on juurikin niin aikainen, että ehdin nauttia kahdeksan tuntia unta ja vastaavasti nauttimaan kiireettömästä aamusta.

Viime aikoina olen nukkunut tavoistani poiketen huonosti. Nukahdan edelleen helposti, mutta heräilen kahden kolmen maissa pyörimään. Päässä on pyörineet työjutut ja opiskelut. Parhaillaan käymäni Illustrtaor-kurssin asiat ovat tulleet uniin ja jään pohtimaan kesken unien vektoreiden sielunelämää. Koska ruoka ja treenit ovat samanaikaisesti mallillaan, olen selvinnyt univelasta yllättävän hyvin. Aluksi en edes tajunnut tilanteen vakavuutta, vaikka manailin kollegoilleni huonoja yöuniani aika monena päivänä. Totuus paljastui vasta, kun kurkkasin aktiivisuusrannekkeen tietoja. Ja kyllähän se näkyi aika häijyltä tavalla naamastakin, vai mitäpä sanotte?

Varsin moni tinkii kunnollisista yöunistaan, vaikkei todellakaan pitäisi. Jo viikon kestänyt univaje heikentää reaktiokykyä huomattavasti ja olo on kuin humalaisella. Aineenvaihdunta alkaa sakata ja mielihalut valtaavat mielen. On oikeastaan tuhoon tuomittua aloittaa jonkin sortin elämänmuutos ennen kuin korjaa univelan pois päiväjärjestyksestä. Haittavaikutusten lista on pitkä ja pelottava, joten usko pois, unenlaatuun ja määrään kannattaa pistää paukkuja. 

Ja jos uni alkaa heikentyä, koska sekin kuuluu elämään, kannattaa toimia välittömästi. Itse olen pitänyt pari ylimääräistä lomapäivää. Salitreenin lisänä olleet muut liikunnat on pistetty minimiin. Nyt (jos koskaan) ei ole se hetki, kun kynttilää voi polttaa molemmista päistä. Töissä olen jättänyt kaiken ylimääräisen pois päiväjärjestyksestä ja keskittynyt niihin kaikkein tärkeimpiin asioihin. Onneksi on esimies, joka ymmärtää tilanteen ja työ, joka mahdollistaa moisen. On fiksumpaa hidastaa ennen kuin tilanne pahenee entisestään. 

Omat vinkkini hyvän unen takaamiseen, kun homma meinaa hajota, ovat seuraavat:

- syö terveellistä ruokaa, ei alkoholia

- harrasta kevyttä liikuntaa esim. kävelyä

- vietä aikaa läheistesi kanssa

- luovu liiallisesta suorittamisesta

- vaihda telkkari kirjaan, koska lukeminen nyt vaan kannattaa aina

- pidä makuuhuone siistinä, karsi kaikki ylimääräinen roina ympäriltä

- vähennä valoja jo pari tuntia ennen nukkumaan menoa

- jos päässä pyörii esim. työasioita kirjoita ne ylös, jolloin ne on helpompi unohtaa ja ottaa esiin silloin kun on niiden aika

- suosi tassuterapiaa, eläinten seura madaltaa stressitasoja

- pidä näpit irti somesta ennen nukkumaanmenoaikaa

- kokeile eteerisiä öljyjä

Tällä viikolla olen saanut tehtyä hyviä korjausliikkeitä. Aloitan uuden viikon muutamalla ylimääärisellä lepopäivällä ja taidanpa etsiä kalenterista tilaa hiihtolomalle. Kuuntelen kehoani ja tavoitteena on päästä eroon katkonaisista unista kokonaan.

-Virpi

Vuoden ensimmäinen sisustusinspiraatio

Tietyt asiat tapahtuvat aina ja joka kerta. Yksi niistä on vuoden vaihteen jälkeen iskevä sisustusinspiraatio. Tällä kertaa se iski loppiaisena, kun pahaa-aavistamattomana tein viikkosiivousta. Ja kappas, viikkoa myöhemmin minulla on melkeinpä uusi huone. Epämääräisen pukeutumishuoneen virkaa pitänyt ylimääärinen makkari tuli tuunattua työ-/joogahuoneeksi. Eli ei enää työpapereihin hautautunutta keittiötä.

Siitä se ajatus sitten lähti...

Hyvän ystäväni avustuksella pääsin viime viikonloppuna Ikeaan. Mukaan lähti työpöytä, pari vilttiä ja kaksi uutta lappua. Ja voitteko kuvitella, ei yhden yhtä heräteostosta! Ei siis mitään pientä ja kivaa extraa. Päälle pienimuotoista roudausta (pala vanhaa sohvaa kellariin), yhden naisen kasaustalkoot ja homma oli melkein valmis.

Onneksi tämä elämäni hauskin Ikea-reissu tuli ikuistettua

Ainoa haaste tässä hankkeessa on se, että haluaisin kattoon voimistelurenkaat. Nekin on tilattu, mutta isännöitsijä toppuuttelee hankkeen etenemisen suhteen, kattorakenteista kun ei kuulemma tiedetä. Ja mitä tekee työhuoneella ellei sinne saa voimistelurenkiata? Turhauttavaa, mutta yritän vielä selvitellä tilannetta eli periksi ei anneta niin helpolla. Täällä siis katellaan kattoa sillä silmällä just nyt ;)

Ja vihdoinkin valmista

Työhuoneprojektin lisäksi haluaisin tuunata makuuhuoneen ennen kesää tai ainakin ennen seuraavaa talvea. Ajatuksena olisi tapetoida uudestaan, sillä nelijalkainen yhtiökumppanini on tehnyt jo pari vuotta töitä tapetin irroittamisen suhteen. Näen uuden tapetin sieluni silmin ja tapetointitarvikkeet on paikallistettu kellarista. Samassa yhteydessä pitäisi vaihtaa vanha kirjahylly uudenpaan eli Ikea, tapaamme taas. Tämä inspiraatiohaave saa vielä odotella aikaansa, koska kaikkea ei saa kerralla. Epäreilua, eikö totta?

Ensimmäinen etäpäivä kotitoimistolla

Minulle koti on maailman tärkein paikka. Se on turvapaikka, jossa voi ladata akut ja olla ihan rauhassa tai vaihtoehtoisesti kutsua kavereita käymään. Haluan asua kauniissa kodissa, kodissa, joka miellyttää silmääni. Kodissa, jossa minun on helppo hengittää ja ihan vain olla. Ja siinä yksi syy siihen, miksi välillä on kiva hullaantua sistusinspiraatiosta ja pistää paikkoja uuteen uskoon. 

-Virpi

Kuulutko suomalaisnaisten enemmistöön?

Tammikuu, uuden vuoden lupaukset ja parempi elämä ovat syitä, miksi media pursuaa juttuja laihduttamisesta. Viime viikolla bongasin jutun, jonka mukaan 84 % suomalaisista naisista haluaisi laihtua. Miesten vastaava luku oli hieman pienempi, mutta korkea se oli sekin. Ja tiedätkö mitä, minä olen yksi niistä naisista, jotka haluaisivat kadottaa muutaman kilon elopainostaan.

Tein joulukuun alussa diilin personal trainerin kanssa. Puolen vuoden sopimukseen kuuluu 12 pt-tapaamista sekä viikottainen yteistyö. Tavoitteeksi määrittelin sen, että pääsisin treenaamaan fiksusti ja voisin hyvin. Paino ei ollut kärkipäässä, sillä parempi lapatuki, vahvempi keskikroppa ja voimakkaammat jalkalihakset olivat niitä ensisijaisia tavoitteitani. Ja hieman pidemmällä siintää tavoitteeni olla hyvässä kondiksessa, kun täytän 40. Eli mitään fitnessunelmia ei ole horisontissa.

Olen yllättänyt itseni, sillä ennakkoajatuksistani poiketen olen punninnut lähes kaikki ruokani. Kotona kaikki käy vaa'an kautta, työreissulla teen valinnat silmämääräisesti ja satunnaiset lipsumiset sallin ilman morkkistelua. Ruokavaliossani on lueteltu vaihtoehtoja määrineen niin protskuihin, hiilareihin, rasvoihin kuin kasviksiinkin. En ole kokenut jääväni mistään paitsi, sen sijaan olen ollut todella motivoitunut. Ja mitä tulee treeneihin, olen pyrkinyt olemaan niidenkin suhteen mallioppilas. Miksi lipsua, jos on tehty suunnitelmat tavoitteisiin pääsystä? Olen käynyt kiltisti neljä kertaa viikossa salilla, tehnyt kävelylenkkejä, joogannut kerran pari viikossa ja käynyt lähes viikoittain uimassa. Treeniohjelmaa päivitetään muutaman viikon välein ja juuri nyt totuttelen toiseen treeniohjelmaani, jossa tahti on kiristynyt sitten alkumetrien.

Syön hyvin ja riittävästi 4 x päivässä

Vaikka olen ilokseni huomannut monia ilonaiheita ja kehitystä eri osa-alueissa, on ajatukseni jumittunut painoon. Ei paljon lohduta, että olen energisempi kuin aikoihin. Eikä liiemmin sekään, että treeni kulkee ja painoja voi lisätä jatkuvasti. Tiedän, että ajatukseni on täysin typerä, koska paino ei tuo onnea, se on vain numeroita. Tiedän myös, että tuloksia tulee hitaasti ja paino on huono mittari. Ja kaiken lisäksi painonpudotustavoitteeni on 3-4 kiloa eli aika pienikin vielä. Tässä kohdassa on onni, että voin puhua näistä fiiliksistä ammattilaisen kanssa, joka osaa sanoa ne oikeat sanat. Joka palauttaa fokuksen oikeisiin asioihin, kannustaa ja saa minut luottamaan ohjeisiin.

Jos sinulla on laihdutustavoite ja haluaisit olla jatkossa tuon 84 %:n ulkopuolella, muistathan sen, että pysyvät tulokset tehdään pitkäjänteisellä työllä ja päivittäisillä valinnoilla. Harva lihoo monia kiloja viikossa, mutta odottaa laihtuvansa hetkessä. Ota itsestäsi mittakuvia samoissa vaatteissa, sillä kuva kertoo usein enemmän kuin vaaka. Nappaa myös ylös kriittisiä mittoja kropastasi: vyötärö, lantio, rinta ja reidet. Tulokset tehdään syömällä hyvin, riittävästi, monipuolisesti ja säännöllisesti. Älä pelkää hiilihydraatteja ja karttele rasvoja. Syö värikästä ja hyvää kotiruokaa, sekä totuta makuaistisi puhtaisiin makuihin. Ja varsinaisen liikunnan lisäksi panosta arkiaktiivisuuteen. Hyvä tavoite on 10 000 askelta päivässä. Vaikka liikunta on tärkeätä, on sen merkitys pianon pudotuksen silmin mitättömän pieni.

Otin itsestäni juuri tänään mittakuvat. Vertasin niitä alkupisteeseen ja ensin tuntui ettei mitään tapahdu. Sitten aloin katselemaan kuvia tarkemmin ja vertailin niitä toisiinsa, olisiko sittenkin jotain? Tuntuu nimittäin erilaiselta ja välistä kuvittelen näkeväni jotain edistystä peilissäkin. Kaivoin mittanauhankin esiin ja alkoihan se hymyilyttää. Mielessäni kiitin pt:tä, joka laittoi minut alkumetreillä mittaushommiin. Muutamat sentit siellä täällä nostivat mielialaani ja tiesin, että projektini etenee juuri oikeassa tahdissa, juuri oikeaan suuntaan. Suosittelen hyödyntämään asiantuntijapalveluita, sillä niitä on nykyisin paljon ja kaikkialla. Jo pelkästään se, että maksaa jollekin, lisää sitoutumista ohjelmaan. Painoasioita kannattaa miettiä hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä paino ei tee sinusta parempaa eikä edes onnellisempaa ihmistä, mutta se voi parantaa elämänlaatuasi monilta eri kanteilta katsottuna.

-Virpi

Tunnista rytmisi

Syksyllä eräs kollegani alkoi puhua siitä miten monet konfliktit ja väärinymmärrykset ihmissuhteissa johtuvat rytmieroista. Alkuun en oikein ymmärtänyt mistä oli kyse. Ajatus ihmisten erilaisuudesta rytmiajattelun kautta oli ihan uutta. Mutta ittemmin olenkin pohtinut sitä paljon, tunnistanut rytmejä ja rytmieroja. Helvetinviikko kokeiluni aikana tunnistin lopulta oman rytmini eli tolkuttoman hitauden nautiskelun. Olen virheellisesti pitänyt itseäni nopeana, koska olen valmis tekemään asioita sekunnin sadasosassa ja minulta löytyy vastaus lähes jokaisen kysymykseen sen suuremmin miettimättä.

Nopealiikkeisen työminän takana on nautiselija. Se, jolla on aina aikaa juoda aamukahvia tunti, viikonloppuisin tuntikausia. Hidastelija, joka haluaa keksittyä yhteen asiaan kerrallaan. Se, jonka päivä menee pilalle ilman kunnollista suunnitelmaa ja aikataulua. Puhumattakaan siitä, että jokaiseen päivään on mahduttava kiireetöntä oleilua. Kiireinen työviikko johtaa erakkomaiseen viikonloppuun ja yhtä riehakas menoa seuraa totaalinen rauhoittuminen.

Aamiainen ruohikolla, eiku olohuoneen matolla fiilistellen

Iän ja suorittamisen pakosta irtipäästämisen myötä rytmini hidastuu hidastumistaan. Saatan ahdistua ystäväni aikataulutuksesta, jossa viikonloput on buukattu monta kuukautta eteenpäin. Tekisi mieli ehdottaa kiireetöntä oleilua ykkösprioriteetille. Ja pikainen kuulumisten vaihto sellaisen kanssa, joka painaa pitkää päivää, nukkuu huonosti, viettää stressaavaa pikkulapsiarkea sekä hoitaa siinä sivussa muuttoa, saa melkein hengästymään.

Vastaavasti nopearytminen jokapaikan höylä ahdistuisi minun tavoistani. Työt eivät valmistuisi, kun kalenterissa on pitkiä työstöaikoja. Seinät kaatuisivat päälle, kun viikonloppuna ei olisi ohjelmaa. Levon priorisointi tuntuisi pelleilyltä ja sitä rataa. On hyvä tunnistaa oma rytmi ja olla sille uskollinen. Ystävän tai kollegan eroja ihmetellessä, mieti tämän rytmiä. Usein toimintatapojen erot johtuvat juurikin rytmieroista. Muista myös, että hidas rytmi, ei ole laiskuutta eikä nopeatempoisuus tehokkuutta. Ajatusmaailman sisäistäminen vie siis hieman aikaa, mutta etenkin omasta tahdista kiinni saaminen helpottaa arjessa jaksamista ja lisää elämästä nauttimista.

-Virpi

Hodastelija vaihtaa villasukkalookiin jo alkuillasta

Toiveita ja lupauksia

Joulunalusaika ja vuoden vaihde ovat mielestäni ihania aikoja. Sen sijaan, että stressaisin, keskityn nykyisin rauhoittumiseen. Tällä kertaa ehkä liiaksikin, sillä keskityin lähinnä lepoon ja treeneihin. Jätin hampaiden kiristelyn ja stressaamisen muille. Ja uskokaa pois, joulu tulee ilman suursiivousta, järjetöntä lahjavuorta ja hermoromahdustakin. Viime metreillä sain myös muutaman lahjan hankittua ja sitten joulu olikin valmis tai minä valmis jouluun tai ihan miten vain.

Jätin vuoden 2016 hyvillä mielin taakseni. Se oli mahtava vuosi, jonka aikana sain kokea paljon. Opin uuden työn ja kasvoin epävarmuudesta ammattilaiseksi. Töiden suhteen olen erityisen kiitollinen kaikesta. Kiitos siitä lukuisille kollegoilleni, jotka ovat auttaneet minua ja kulkeneet rinnallani. Vapaa-ajalla isoin kohokohta oli lomareissu Santiago de Compostelaan. Unohtumaton kokemus täynnä huikeita elämyksiä. Voisin listata pitkän rimpsun muitakin asioita, ihmisiä ja tapahtumia joista koken kiitollisuutta. Vuosi 2016 kohteli minua hyvin, vaikka se ottikin paikoin koville. Toisaalta parhaat asiat tulevatkin juuri pienten ponnisteluiden kautta.

Mutta entä sitten tämä uunituore vuosi? Uuden vuoden kynnyksellä on lupa kokeilla uusia asioita ja mahdollisuus olla parempi versio itsestään. Vaikka rakastan lupauksia ja haasteita olen jättänyt suuret lupaukset tekemättä. En usko tässä vaiheessa tietyn painolukeman tuovan onnea. En edes yritä täyttää arkeani liiallisella liikunnalla tai vanno multitaskaamiseen. Sen sijaan haluan nauttia hetkistä, olla hiljaa, levätä, rentoutua ja tehdä itselleni sopivia asioita.

Toivon vuodelta 2017 paljon. Tuokoon se tullessaan iloa, naurua, onnea ja hyvää mieltä. Tarjotkoon se mielenkiintoisia kohtaamisia, uusia haasteita ja pieniä yllätyksiä. Mahdollisuuksia oivaltaa uutta, oppia elämästä ja tilaisuuksia innostua. En odota saavani kuuta taivaalta, vaan pieniä ilon pisaroita.

Lupaan olla jatkossakin lapsellinen aikuinen ja hullutella enemmän kuin aiemmin. Maailmassa riittää tarpeeksi vakavia asioita ja ihmisiä, enkä halua olla yksi niistä. Toinen lupaukseni on se, että panostan itseeni. On se sitten kynsien lakkausta, lepoa, kehuja minulta minulle, kasvohoitoja, hierontoja tai vastaavaa. Elämässä tulee tiukkoja paikkoja ja epävarmuutta, joten jokainen pieni hyvä teko itselle on tärkeä. Uskon, että näillä eväillä on hyvä lähteä uutta kohtaan.

-Virpi the mummokalsaribööna-