Kevätväsymystä...

Blogi on ollut telakalla, sillä kuppi on meinannut läikkyä yli. Töissä on ollut kiire ja päiviä on tullut venytettyä turhankin usein. Viikonloput on sitten tankattu unta eli aikamoista arjen sankaritoimintaa. Ja kun tahti kiihtyy huomaan suojelevansa itseäni hidastamalla sieltä, missä pystyn. Treenejä teen kehoa kuunnellen tai en lainkaan, lautaselle ladon normaalia enemmän ruokaa, blogi tuntuu liian työläältä ja uni nousee prioriteettilistan kärkeen. Olen vajonnut jonkinlaiseen keväthorrokseen. 

Tänä aamulla tuntui suorastaan mahdottomalta päästä käyntiin. Vettä satoi ja ulkona tervehti syksyinen harmaus. Jostain kumpusi kuitenkin halu kävellä ja pistää kroppa liikkeelle. No eiku tuulitakki päälle, sontsa kouraan ja menoks! Sateesta huolimatta ilma on ihanan lämmin ja lupaus keväästä oli läsnä, "tuu jo". Happirikas ilma ja etanoiden tuijottelu teki tehtävänsä, sillä toimistolle päästyäni suorastaan pursuin energiaa.

Etana, etana näytä sarves...

Työpäivän jälkeen olo oli oudon energinen. Ulkona oli aurinkoinen kevätilta, joka suorastaan pakotti liikkeelle. Kroppa melkein kehräsi, kun lähdettiin siskon kanssa iltalenkille. Pitkästä aikaa juoksu tuntui mukavalta, olisin voinut jatkaa vaikka kuinka ja kauan. Alkulämpöjen jälkeen vedettiin hyvä rappustreeni ja ihan kuin kunto olisi noususuhteessa, sillä vastaavia rappusvetoja on jo muutama takana. Askel oli kevyt, fiilis korkealla ja keväthorros selätetty!

Ihana ilta <3

En tiedä, mitä tästä tämänkertaisesta talvihorroksesta pitäisi oppia. Totesin vain itselleni, että joskus väsyy. Se on vain hyväksyttävä ja jätettävä asioita tekemättä, nukuttava, hiljennettävä ja herkuteltava. Ja uskottava, että eräänä päivänä se helpottaa. Sitten paistaa taas aurinko, tuntuu hyvältä ja naurattaa. Ja se on se hetki, jota kannattaa odottaa. Nostetaan siis malja keväälle, auringolle, fiilikselle, väsymyksen kunnioittamiselle, maailman parhaalle siskolle, hyville yöunille ja ihan mille sinä ikinä haluatkaan :)

-Virpi 

Rentoutumisen yhtälö

Joulukuussa oivalsin, että aina, kun toimin parhaiten olen rento. Siksipä olenkin pohtinut viime aikoina paljon rentoutumista ja tullut siihen tulokseen, että sen yhtälö on itselleni sama, kuin hyvän mielen reseptikin. Siihen tarvitaan sopivasti lepoa, liikuntaa ja ravintoa. Välillä ei edes tajua, mistä oma hyvä olo koostuu ja laiminlyö niitä tärkeimpiä asioita ihan huomaamattaan...ei hyvä.

Tämän viikonlopun rentousreseptini:

Hyvää ruokaa ja pari lasia viiniä

Kissan kehräystä

Hitaita kahvihetkiä

Luonnossa samoilua

Pieniä nautintoja..okei kolme oon syönyt :)

Yhtälöön voi lisätä vielä päikkärit x 3.

-Virpi

Valintojen maailma

Elämä on täynnä valintoja, niin pieniä kuin suuriakin. Usein emme edes huomaa, kuinka paljon teemme erilaisia valintoja ja kuinka paljon ohjailemme elämäämme. Teemme päätöksiä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta, kivasta ja kurjasta, pakollisesta ja vapaaehtoisesta. Kyse on siitä, mikä on meille tärkeätä, helppoa tai mieluista. Valintoja tehdään omien arvojen ja uskomusten mukaan.

Vuoden ensimmäinen leskenlehti <3

Olen pohtinut omia valintojani ja sitä, mitä ne minusta kertovat. Ehkäpä iän myötä arvomaailma on muuttunut, sillä tärkeintä ei ole juhliminen ja keskipisteenä oleminen vaan ennemminkin rauhoittuminen. Torstaina passasin firman bileet, sillä priorisoin levon, halusin pyörähtää kaupungilla ja rentoutua hotellin saunassa. Toisaalta hetkellinen kiva ja ilmaisen viinan kirous tuntuivat horrorajatukselta, vaikka paikalla oli mukavia kollegoita. Haluatko näyttää huonoimmat puolesi vai osallistua seuraavana päivänä skarppina keskusteluun? Eipä noiden välillä tarvitse pahemmin nykyisin arpoa ja hyvä niin.

Väsynyt, mutta valintoihinsa tyytyväinen työmatkailija

Viikonloppuna en ole edes miettinyt, mitä kaupungilla tapahtuu. Saatan asua kaupungissa, mutta viihdyn luonnossa. Palo luontoon voimistuu aina, kun tahti kiihtyy töissä. Senpä vuoksi viikonloppu tuli vietettyä metsässä. Kahden päivän saldo onkin 2 luonnonpuistoa, 10 tuntia ulkoilua, 28 kilometriä ja pari ulkona nautittua eväshetkeä. Lopputulos rentoutunut mieli, sopivasti rasitettu kroppa ja hyvä fiilis. Pienoisen raittiin ilman yliannostuksen jäljiltä on varsin mukavaa palata toimistolle pakertamaan.

Herkutkin on valintoja: ei yhtään, sopivasti vai kaksin käsin, niin tai näin, nämä ovat ihania

Omista päätöksistä voi vastata vain itse. Vastuu on kannettava niin hyvässä kuin pahassa ja selittely ei vie eteenpäin. Toisaalta katuminenkin on turhaa, sillä tehtyä ei saa tekemättömäksi. Sen sijaan teoistaan voi oppia. Miksi mokasin ja mitä onnistumisen eteen voi tehdä? Valinnat ovat armollisuutta, rohkeutta, mahdollisuuksia ja elämää, joten tee omasi yksi kerrallaan.

-Virpi