lauantai 2. tammikuuta 2016

Lupaus vai tavoite

Jäin pohtimaan tavoitteita ja lupauksia eilisen jäljiltä. Varsin monihan naureskelee uuden vuoden lupausten tekemiselle ja pitää niitä tyhminä. Minusta ne eivät ole tyhmiä, lienee tullutkin jo selville, mutta lupaus on pelkkää sanahelinää ellei sitä mieti laajemmin. Sen painoarvo on toki suurempi kuin haaveen, mutta ilman konkreettista tekemistä (tai joskus tekemättä jättämistä) jonkun asian suhteen, mitään ei tapahdu.

Jos olet tehnyt lupauksen tai haluaisit sen tehdä niin mieti ensin, miksi. Syy on oltava sinulle itsellesi merkittävä ja motivaation on kummuttava sisältä. Laihduttaminen on tähän hyvä esimerkki. Olen itse jonkin sortin jojolaihduttaja, jonka keskivartaloon tulee välillä muutama extrakilo ja sopivassa hetkessä alan tehdä töitä niiden eteen. Välillä tiedän, että nyt pitäisi toimia, mutta tiedän valmiiksi, että nyt ei ole se hetki ja hyväksyn tilanteen, kunnes motivaatio on kohdillaan. Loppuvuodesta tein pienen ryhtiliikkeen katsomalla tarkasti, mitä lautaselleni kasasin. Mietin joka päivä pieniä valintoja, valitsenko salaatin vai tuhdimman ruuan, otanko palan leipää vai pärjäänkö ilman ja sitä rataa. Sen lisäksi treenasin muutaman kerran viikossa sekä huolehdin levosta. Valintoja oli siten aika helppo tehdä. En käynyt vaa'assa, mutta vaatteista tiesin, että oikeaan suuntaan ollaan menossa. Hyvä tatsi loppui kuin seinään flunssan kaadettua minut sänkyyn.


Nyt samanlainen ryhtiliike olisi tarpeellinen, vaikka mitään paino-/treeni-/laihdutuslupausta en ajatellutkaan tehdä. Kuukauden flunssa ja täydellinen liikkumattomuus ovat armoton yhdistelmä, vaikka kuinka olinkin pienentänyt annoksia. Jääkaapissa on synttäreiden jäljiltä juustoja ja tekee jatkuvasti mieli pizzaa, ei siis järin hyvät lähtökohdat. Liikkumisen, joka on myös henkireikäni, uskalsin aloittaa maanantaina ja viiden päivän saldo on seitsemän lenkkiä eli sentään jossain kohdassa hyvä alku. Tänään kokeilen aloittaa oikean liikunnan eli teen paluun CrossFit-salille, tiedossa kevyt tekniikkatunti.

Tiedän itsekin, että tekemäni valinnat eivät tue tavoitetta, koska syöminen on näissä asioissa kaiken A ja O, liikunta on vain hyvä lisä. Jos mutustelee juustoja pari kertaa päivässä on täysin turhaa luottaa aamupuuron ja kevyen kävelylenkin tehoon, ei nimittäin riitä. Sen sijaan, että kovin syyttelisin itseäni olen päättänyt olla armollinen, syyttely johtaa harvoin mihinkään, lannistumista lukuun ottamatta. Päätin aamulla jättää juustot tänään syömättä ja yritän panostaa ateriarytmiin, vaikka se pizza kolkutteleekin takaraivossa. Huomenna syötän nuo juustokaloripommit ystävilleni, jotka saapuvat nyyttäreille eli siirrä ongelma toiseen kohtaan :)


No, mitä tästä voi oppia? Määrittele tavoite konkreettisesti ja pohdi onko taustalla motivaatiota. Jos motivaatiota ei ole kuin nimeksi on lupauksesi kovin hetkellinen eli mönkään menee...sorry vaan. Oma motivaationi on se, että vaatteet eivät pian istu ja olo on kieltämättä jo nyt aika tukala, siihen on vain saatava muutos. Sen lisäksi varasin juuri matkan elokuun loppuun eli lähden ystäväni kanssa Espanjaan vaeltamaan. On siis oltava fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta jaksaa kävellä reilun 200 kilometrin pituisen etapin Santiago de Compostelasta rinkka selässä ja auringon paahtaessa. En halua varsinaisesti tuijottaa painoa, joten määrittelin tavoitteeni näin: 

- syön 5-6 kertaa päivässä
- valitsen ruuat monipuolisesti ja teen itse, haasteet kohdataan työpaikkaruokalassa
- panostan kasviksien määrään ja laatuun 
- jätän ylimääräiset kaloripommit pois esim. juustot, kastikkeet ja jälkiruuat (normaalisti en syö mitään noista) johtopäätös 
-> ylimääräiset kissanristiäiset toviksi tauolle
- lisään CrossFit-treenejä 3/viikko
- 1-2 lenkkiä viikossa
- teen myös paluun joogasalille 1/viikko



Motivaation ja tavoitteen ollessa selvillä pitää siirtyä suunnitteluun. Itse aikataulutan liikunnan eli katson valmiiksi, mitä minäkin päivänä teen. Varaan CrossFit treenit, pohdin minä päivinä käyn lenkillä ja mätsään ne työmatkojen & muiden menojen kanssa. Sitten on mietittävä ruokapuoli eli mitä ruokaa teen kotona. Kuljetanko työmatkalle eväät ja jos en niin a) missä syön b) mitä syön ja c) olenko varautunut välipaloihin. Ilman suunnittelua on helppo lipsua, jättää tekemättä ja valehdella itselleen.

Viikkosuunnitelmani:
maanantai etäpäivä eli aamulenkki ja hot jooga illalla (muista varata tunti)
tiistai työmatkapäivä, joka saattaa venyä eli liikunta suht nollilla
keskiviikko loppiainen, CrossFit-treeni
torstaietäpäivä eli aamulenkki, CrossFit-treeni
perjantaitoimistopäivä ja CrossFit-treeni
lauantai, NLP opintoja eli liikunta voi jäädä nollille
sunnuntai, NLP opintoja eli liikunta voi jäädä taas nollille
la tai su on varmaan sovittava jonkun kanssa lenkkitreffit etten täysin lepäisi laakereillani


Ruokapolitiikka onkin vielä suunnittelematta, mutta hoidan ensi viikon kauppaostokset huomenna tai maanantaina eli ehdin vielä. Sitä huomaa usein tekevänsä samoja ruokia viikosta toiseen. Nyt pitäisi kaivella reseptejä, löytää motivaatiota ja kipaista sitten kauppaan. Laihdutushommissa ruuan on oltava extra hyvää, sillä kiristely ei tarkoita huonoja makuelämyksiä ja kärsimystä vaan järkivalintoja. Oma suunnitelma on mennä tavallisella kotiruoalla eli mitään varsinaisia dieettipöperöitä en tee. Syön tottumuksesta paljon kasviksia, en juurikaan käytä kermaa tai väännä kastikkeita. Hiilihydraatteja käytän harkitusti, lähinnä pastaa ja riisiä. Nyt voisi ostaa pitkästä aikaa bataattia tai pistää elämän risaiseksi ja kokata cuscusia. 

Yksi oleellinen tavoite/lupausongelma on tulosten odottaminen. Oma suunnitelmani on helppo toteuttaa, mutta sillä ei saa pikavoittoja ja se on hyvä huomioida. Luultavasti voin odottaa muutoksia vasta useamman viikon jälkeen, tosin liikunta tekee jo ihmeitä mielialoihin, koska sohvaperunaksi minusta ei ole. Loppujen lopuksi pikavoitot ovat harvoin mahdollisia, on tavoite mikä tahansa, paitsi lotossa ja siinäkin todennäköisyydet ovat pieniä. Uusi tapa vaatii totuttelua, sillä pysyvä tapa muodostuu pitkäjänteisyydellä ja vain pysyviä muutoksia tekemällä voi saada pysyviä tuloksia. Oma vinkkini, älä hurahda kuureihin. On hyvä aloittaa hillitysti eikä räjäyttää pottia kerralla. Usein teemme muutokset niin rajuina, että kontrasti entiseen on liian iso ja se altistaa lipsumiselle. Ja on tavoite, mikä tahansa, ei tahdonvoimaa saa rasittaa liikaa. Tee siis olosuhteet mahdollisimman suotuisiksi, jotta suunnitelman noudattaminen ei vaadi liikaa ponnisteluita. Muista myös levätä tarpeeksi, koska se on ihmisen perustarve ja levänneenä jaksamme paremmin ponnistella sekä torjua mielihaluja.


Ennen kuin pistää kunnolla tuulemaan on hyvä pohtia "mitä jos?". Mitä jos tulee takapakkia? Mitä jos epäonnistut? Mitä jos tuntuu liian rankalta ja sitä rataa. Onko sinulla joku ystävä, jonka puoleen voit kääntyä? Voisitko tehdä projektisi jonkun kanssa, sillä vertaistuki on parasta tukea ikinä. Kuinka puhut itsellesi näinä hetkinä? Kannattaa siis miettiä, miten näissä tilanteissa toimii. Muista, että mokaaminen on inhimillistä ja ok. Tärkeintä on jatkaa pienistä takapakeista huolimatta. Okei nyt meni metsään, mutta tein hienoa työtä jo kaksi viikkoa, joten jatkan taas. Tutkiskele myös, miksi meni pieleen ja pohdi voitko välttää vastaavan jatkossa.

Yksi varteenotettava vaihtoehto on etsiä ammattiapua. Laihdutuksessa käänny ravintoneuvojan puoleen, liikkumisessa personal trainerin. Talousasioissa etsi joku talousguru ja yleisessä hyvinvoinnissa life coach voisi olla avuksi. Listaa voi täydentää tarpeen mukaan, ammattilaisia on maailma pullollaan. Netistä löytyy myös valtavasti tietoa ja nykyisin on paljon erilaisia verkkokursseja, joita voit tehdä ajasta ja paikasta riippumatta eli juuri silloin kuin sinulle sopii.


Omissa uuden vuoden tavoitteissani on muutama teema:
Oma hyvinvointi
Ammattitaidon kasvattaminen töissä
Talous kuntoon

Liikunta ja ruoka ovat avainasemassa tuon ensimmäisen kohdan kanssa. Sen lisäksi aion huolehtia nukkumisesta ja nähdä ystäviäni sekä laittaa kalenteriini kivoja juttuja, jotka piristävät mieltä. Lukeminen  menee samaan kategoriaan, sillä kirjoista on hyvä ammentaa tietoa, motivaatiota ja ymmärrystä. Myös NLP opinnot auttavat tässä, tammikuussa saan practionerin suoritettua ja jatkan suoraan masteriin eli paljon innostavia asioita tiedossa. Aion myös aloittaa maalausharrastukseni vuosien jälkeen uudestaan. Tammikuun viikonloput ovat vain täynnä niin materiaalien hankinnan siirrän suosiolla helmikuulle.


Työ on pitkästä aikaa iso palikka, sillä vaihdoin juuri työtehtäviä. Haluan kasvattaa ammattitaitoani ja tiedän sisäisen motivaationi vievän kovaa vauhtia eteenpäin. Pyrin imemään itseeni kaiken tiedon ja oppimaan päivittäin. Tärkein kohta on innostuksen ylläpitäminen ja itseeni uskominen eli lähinnä omaa mentaalivalmennusta vaille valmis. Sen lisäksi tuo ensimmäinen hyvinvointikohta vaikuttaa tähän vahvasti. 

Talous kuntoon on pitkäaikainen haaveeni. Viime vuonna tein jo pieniä askelia asian eteen, mutta nyt lähestyn sitä eri kulmasta. Vaatteiden ostokielto puolen vuoden ajaksi on vain pieni osa tätä ja liittyy lähinnä suhtautumiseeni liiallisesta materiasta. Aion ennemminkin miettiä pieniä valintoja ja olen todennut, etten oikeastaan tarvitse mitään, mikä on täysin uusi oivallus. Aiemmat kompuroinnit ovat johtuneet siitä, että tavoite on ollut lyhytaikainen ja taustalla ollut pakonomainen halu saada jotain tavaraa on roihunnut vahvana. Konkreettinen tavoite on saada rahat kasaan alkuvuoden hankintoihin, joita ovat NLP Master -kurssi, joogaviikonloppu Vierumäellä ja golfin pelioikeus. 


Lupauksissa ja tavoitteissa on hyvä pysyä kohtuudessa, muista ettei Roomaakaan rakennettu päivässä. Sitten voit jakaa suuremman tavoitteen välitavoitteisiin ja miettiä miten palkitset itsesi matkan matkan varrella. Reitin pitäisi olla kevyt kulkea, palkitseva ja hauskaa tai siis oma johtotähteni elämässä lienee tuo hauskuus, sinulla se voi olla jotain muuta. Pohditko minun tavoitteita ja niiden määrää? Nuo kaksi ensimmäistä ovat aika helppoja ja normaali tapani elää sekä katsella maailmaa. Kolmas eli talouspuoli on se haastavin osuus. Lupaan aina välillä kertoa, missä mennään ja raportoida rehellisesti omista onnistumisistani/epäonnistumisistani.

Tsemppiä matkallesi, jotta lupauksistasi tulee henkilökohtainen menestystarinasi, aiot sitten olla kiltti, itsellesi armollinen, edetä urallasi tai mitä tahansa. Toivottavasti sait tästä jotain itsellesi. Muista uskoa itseesi, muistuttaa itseäsi säännöllisesti päämäärästäsi ja nauti matkasta!

-Virpi

Ei kommentteja: