Aamulenkissä vaikeinta on lähteminen tai oikeastaan se päätös. Pitää vaan päättää, että nyt vedän vaatteet niskaan enkä napsautakaan kahvinkeitintä päälle. Hetken käveltyään päätöstä lähtemisestä katuu harvoin jos koskaan. Aamun kirpeys saa loputkin unihiekat pois silmistä ja kevyt liikunta nyt on aina hyvästä. Hieman lenkkimaastoista riippuen kaupan päälle saa mukavat maisemat.
Nyt ollaan siinä käännekohdassa, kun yöpakkaset ovat saapuneet. Tuulipuvun lisäksi saa kaivella esiin kerraston, pipon ja hanskat. Mulle on muuten turha kiukutella kerrastoista, sillä rakastan niitä ja mielestäni on hotimpaa pukeutua lämpimästi kuin coolisti, kun puhutaan lenkkihommista. Kun pukukoodi on tarpeeksi käytännöllinen ja pitää lämpimänä on homma bueno. Sitähän tässä vaan pohditaan, koska saan avaimen avantouintia varten. Uusi harrastus (lue kidutus) pitäisi käynnistää pikapuolin tai en saa itseäni jäiseen veteen kirveelläkään. Vesi näyttää jo aika jäiseltä, kuten kuvastakin voi aistia.
Lenkin jälkeen hörppään kupin kahvia ennen kuin suuntaan päivän haasteisiin. Tänään avaan koneen kotona ja nautin etäpäivän mahdollisuudesta. Illalla nokka kohti Jyväskylää ja viikon työmatkaosuus pyörähtää käyntiin. Mutta hei lähtisitkö aamulenkille heti huomenna? Muista, että se on vain yhdestä päätöksestä kiinni.
-Virpi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti