Uskalla sanoa ei

Omia valintojani pohjamutia myöten pohdittuani tiesin, että minun olisi tällä kertaa pakko sanoa ei. Sehän on aina tuplasti vaikeampaa kuin sanoa joo. Kelataanpa muutama viikko taaksepäin niin juttu lähtee aukeamaan...takana oli pari huonompaa päivää ja juuri silloin ystäväni houkutteli aurinkolomalle. Hetkeäkään miettimättä vastasin myöntävästi ja aloin etsiä välittömästi sopivaa reissua. Ajatus Kanariasta, lämmöstä, valosta, kesästä, lomasta ja kaikesta siitä täytti ajatukseni, oikeasti tiesin kyllä ettei pitäisi.

Vasta uuden vuoden lupaus menojen kirjaamisesta ja säästötiliäni lihottamisesta saivat minut heräämään horroksesta. Aivan kuin oikea käteni olisi kiristänyt kukkaron nyörejä ja samalla vasen käsi kaivanut reiän pohjaan, eihän se niin toimi. Tämä taitaa olla aika tyypillistä allekirjoittaneelle, pakko myöntää eli ei ollut eka kerta. Pyhien aikana punnitsin plussia ja miinuksia sekä yritin keksiä ratkaisun ongelmaan. Tiesin, että pitäisi sanoa ei, mutta pelkkä ajatus lupauksen pettämisestä tuntui pahalta...maailmassa on liikaa petettyjä lupauksia.

Loma Kanarialla:

+ aurinko

+ irtiotto arjesta

+ maisemanvaihdos tekee aina hyvää

+ hyvä seura

+ uusi paikka

- raha eli säästöurakka alkaisi taas alusta eikä mitään konkreettista jää käteen -> voisiko tämän käyttää paremminkin?

- sää voi olla epävakainen

- illat ovat viileitä

Tunsin itseni maanpetturiksi ja mietin miten voisin kertoa ystävälleni muuttaneeni mieltäni. Kurkkua kuristi ja hävetti katsoa päin, mutta pakoteitä ei ollut. Halusin vain pyörtää päätökseni mutten luopua ystävästäni, pelkäsin todella loukkaavani. Loppujen lopuksi tein sen mitä piti eli kerroin rehellisesti, etten voisikaan lähteä löhölomalle. Kivi pyörähti sydämeltä, kun ystäväni totesi, että ajankohta olikin hankala ja tulehan niitä reissuja...iso helpotuksen huokaus!

Vaikka teinkin yhden viisaan päätöksen joudun jatkossakin tutkimaan kolikon molempia kääntöpuolia ja punnitsemaan oikeita vaihtoehtoja. Sitähän se elämä on, eikä se ole aina helppoa. Joskus on sanottava ei, vaikka kuinka haluaisi kiljua riemusta joo. Syy miksi vaikeita valintoja on tehtävä on se, että ne sydäntä lähellä olevat toiveet voisivat toteutua. Tällä erää oli myönnettävä, ettei Kanaria ollut sittenkään suurin toiveeni lomailun suhteen. 

Ihan niin pitkälle en mennyt, että olisin luopunut matkustushaaveista, juu-ei. Yksi suurimmista toiveistani tälle vuodelle on kuitenkin reissata. Viime vuosi oli siitä poikkeuksellinen, että kävin Miamissa, New Yorkissa ja Santorinilla, elin totisesti unelmaani. Toivekohteeni on siten selvänä mielessä ja unelmien eteen on tehtävä töitä. Annan paikasta pienen vinkin, arvaatko?