Tee-se-itse höyhenlamppu

Mulle on kovin tyypillistä, että ajatus lähtee helposti vähän lapasesta ja asiat tapahtuu ennen kuin niitä ehtii sen suuremmin miettimään. Niin nytkin, kun bongasin netistä idean oman höyhenlampun tekemiseen. Olen jo jonkin aikaa haaveillut Vita EOS -valaisimesta (tästä löytyy muuten postaus parin viikon takaa), mutta hintalappu tuntui sen verran kovalta, että päätin ottaa homman haltuun toisella tavalla. Ei siinä kauan nokka tuhissut, kun olin jo tilannut netistä 300 grammaa hanhen höyheniä. Aattelin, että voishan noita muutaman tekasta...realismi ei ollut vielä iskenyt tajuntaan.

Kuumaliimapistoolin lainasin ystävältäni ja sitten suin päin hommiin. Tunnin kuluttua olin tuhlannut paketin kuumaliimaa (luulin sen riittävän leikiten) ja saanut pari ilkeää palovammaa sormiini, muutama höyhenkin koreili paikallaan. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin todeta, että palovamma on sormessa kivuttomampi kuin keskellä kämmentä. Tosin ne paranevat muutamassa päivässä ja tekevälle sattuu eli pintavikoja.

Sitä tässä vain ihmettelen, että miksei yhdessäkään blogissa kerrottu miten työläs projekti on. Ei myöskään sanaakaan siitä, kuinka sotkuista puuhaa höyhenlampun teko on. Vaikka kuinka siivosi jäljet, niin pieniä haituvia leijaili pitkin kämppää päivästä toiseen. Itsellä, kun ei ollut pahemmin tuntumaa askarteluun ihan lähivuosilta, niin meinasi mennä sormi suuhun kerran jos toisenkin. Eli en nyt varsinaisesti suosittele jokaiselle tai ainakin haluan kertoa totuuden siitä, että hermot voivat palaa sormia pahemmin.

Arviolta reilut kymmenen tuntia myöhemmin projekti oli melkein valmis, käytännössä se vei neljä iltaa. Sitten kipin kapin kauppaan ja johtoa ostamaan. Siinä olikin ihmettelemistä, sillä johdoista ei enää löytynyt vanhanaikaista sokeripalaratkaisua. Piti myös kilautella hyllyjen välistä pari puhelua a) varmistaa naapurilta millainen se kiinnityskohta on ja b) hankkia joku joka osaisi hoitaa "sähkötyöt". Ihan kaikkeen minäkään en sentään ryhdy...luojan kiitos. Eikä ihan helppoa ollut lamppuhyllylläkään, valikoimaa tuntuu nääs olevan turhankin paljon. Minne ne hyväksi havaitut hehkulamput pitikään kadottaa?

Alkuperäinen Vita XL maksaa 299-399 € + noin 10 euron johto eli aika *** paljon

Tee-se-itse -projektin kustannukset:

- riisilamppu 8,90 €

- johto 8,40 €

- höyhenet 20 €

- kuumaliima 27,50 € (11 pakettia, tämä menoerä vähän yllätti)

Yht. 64,80 €

Säästö: ihan mieletön, ellei työtunneille laske hintaa :)

Totuus on se, että tällaista lamppua ei tehdä ihan hetkessä, niinhän alkuun kuvittelin. Suosittelen värväämään lisäkädet, jotta projekti etenisi nopeammin ja työskentely olisi helpompaa kuin itselläni. Alussa pallo vielä pyöri ympäriinsä, onneksi työkaveri vinkkasi kokeilemaan lampun istuttamista johonkin astiaan. Pesuvati olikin oiva apukeino ja homma eteni sen jälkeen hieman joutuisammin. Jos varoituksista huolimatta haluat tarttua toimeen niin höyhenet voi tilata netistä: piiku.eu. Toimitus oli nopea, joten voin suositella lämpimästi. Itse tilasin 3 x 100 g ja arviolta 180-200 g tuli liimattua.

Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta lopputulos palkitsee ja oli ihanaa saada jotain näkyvää aikaiseksi. Lamppua ei saa oikein vangittua kuviin, uskokaa tai älkää se näyttää livenä tuplasti paremmalta. Saa tietenkin tulla paikan päälle katsomaan, talo tarjoaa kahvit ja teenjuojatkin on hyvin huomioitu. Mikä parasta höyhenlampustani tulee lämmin valo ja kattolamppua voi pitää jatkuvasti päällä. Itse en tykkää kirkkaista valoista, joten aikaisempi spottisysteemi on ollut lähinnä koristeena.

Sitä voisi luulla, että askarteltelukiintiö on tältä vuodelta täynnä, mutta ehei...tässä vasta lämmitellään. Vaatehuoneessa odottaa uusi riisilamppu ja 800 kpl suodatinpussia eli kunhan nuolen hetkisen haavojani palaan liimapyssyn varteen. Aattelinpa muuten ostaa ikioman niin voin kehitellä lisää hienoja projekteja, ideoita otetaan vastaan ja mitä hullumpi sitä varmemmin innostun siitä. Vähän kutkuttelisi myös ajatus yhtenäisestä lookista eli makuuhuone suorastaan huutaa uutta höyhenvalaisinta. Saattaapa myös olla, että lupasin siskolle höyhenlampun tuparilahjaksi, onneksi uusi koti on vasta pelkällä ajatustasolla, joten aika kultaa muistot ennen seuraavaa koitosta. Pitää ehkä tilata lisää tykötarpeitakin :)

Pienellä vaivannäöllä taloudellisuus ja sisustussuunnitelmat voivat sittenkin kulkea käsi kädessä. Tiedä mitä jännää tässä tulee matkan varrella keksittyä. Sen voin ainakin luvata, että ideoita piisaa. Homma tulee myös etenemään huone kerrallaan.

Onnistumisen iloa,

-Virpi