sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Paikoillanne, valmiit, maalatkaa!

Eipä ole hetkeen tarvinnut rautakauppojen ovia hetkeen kolkutella ja nyt taas. Sain viisi vuotta sitten tarpeekseni remonttihommista, kun the putkiremontti tuli koettua. Siitä selviää hengissä, mutten suosittele kokemusta kenellekään. Ilmeisesti mitä tuli toviksi täyteen, sillä pintaremonttia ei ole sittemmin residenssissäni tehty. Mutta nyt tehdään taas ja hyvä niin, tarkemmin ajateltuna sisustusinspiraatio ei tule hetkeäkään liian myöhään, johan tässä on vanhoja seiniä katseltu. Ja etenkin, koska varsinainen remonttikohteeni eli eteinen on ollut lähes yhdeksän vuotta muuttumattomana.

Budjettilaskelmissani maalien ja ohjeistarvikkeiden kustannusarvio oli sata euroa. Optimistisesti kuvittelin sen olevan yläkanttiin...kuinka väärässä olinkaan, kärsin reilut 130 €. Tämä kuuluu remontin luonteeseen, rahaa palaa enemmän kuin luulisi. Onneksi olin heti aamusta pistänyt vanhan huivikokoelmani myyntiin, joten vaje oli valmiiksi katettu. Olisi ehkä pitänyt tehdä jotain hintavertailua, mutta tämä oli remontin vastenmielisin osuus, joten kauppaan, myyjän luokse ja kassan kautta pois. Musta ei olisi talonrakentajaksi tai pitäisi tutkiskella omia epämukavuuspaikkoja uusiksi. Koska plänit ovat olleet kristallinkirkkaana takaraivossa marras-joulukuusta lähtien ei tarvinnut enempää pohtia eli purkki mustaa ja toinen valkoista kiitos. Värikartat olivat ihan muita varten...


Hihat kääritään vasta aamulla, tänään vain fiilistellään. Tässä kohtaa voi melkein kiitellä, että kissani tykkää herätellä tosi aikaisin eli lomalaisen on noustava ajoissa sängystä. Oikeastaan myöhäiset aamut eivät taida olla enää mahdollisia ja kuten olen todennut, alkavat ne luonnistua. Paljon mahdollista, että tela käy jo aamukasilta. Jos oikein innostuisi voisi jo tänään teippailla listoja piiloon ja repiä vanhan boordin pois katon rajasta. Siten pääsisi heti herättyään hommiin eikä tarvitsisi turhaan näperrellä. Mikäli aikataulu pitää asettelen uusia tavaroita paikoilleen tiistaina, voisipa pompata parin välivaiheen yli. Parasta tässä on se, että näkee kättensä jäljet ja lopputulos on käsin kosketeltavissa. Täähän on ihan kuin jouluna!




Ei kommentteja: