Kuukauden aikana olen kamppaillut vanhojen tottumusteni kanssa, joissa on parantamisen varaa. On hieman koomista ja surullistakin, että vasta 36-vuotiaana opettelen, ettei kaikkea voi saada. En siis ole saanut tällaista mallia kotoa, päinvastoin vanhempani ovat tarkan markan ihmisiä. Minulle on opetettu säästäväisyyttä, täsmällisyyttä laskujen kanssa ja valintojen tekemistä. Olen kuitenkin ajautunut palkitsemaan itseäni materialla ja nyt siitä on päästävä eroon. Toisaalta nyt on korkea aika tehdä muutoksia ja vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ratkaisevalla tavalla. Luottokorttilaskuni eivät ole hiponeet pilviä, eikä asuntolainan lisäksi ole muita velkoja, mutta petrattavaa piisaa. Aiemmin jos rahani eivät ole riittäneet asioihin A, B ja C olen sujuvasti hoitanut vajeen Visalla, enkä lykännyt päätöksiä. Aika harvoin olen miettinyt, miksi elän yli varojeni (olkoonkin vain satasia) ja pärjäisinkö sittenkin ilman. Hetki jolloin se on kaivertanut on ollut se, kun makselin kuukausittain 300-700 euron luottokorttilaskuja jostain, joka oli pahimmassa tapauksessa menettänyt jo merkityksensä.
Näin alkuvaiheessa pienetkin asiat tuntuvat välistä vaikeilta (ja vastaavasti voimaannuttavilta). Kamppailin itseni kanssa viikon, että sain kuntosalijäsenyyteni irtisanottua. Koin luopumisen tuskaa kivasta paikasta, vaikka todellisuudessa tiesin, etten ehtisi käymään siellä uuden CrossFit innostukseni myötä. Vasten tahtoani pidensin kampaajakäyntieni väliä neljästä viikosta kuuteen, koska säästöt tulevat pienistä asioista. Tällä taktiikalla säästän 30 € kuukaudessa, joka tekee vuositasolla verrattain ison summan. Ajatus tuntui vastenmieliseltä, mutta totesin itselleni, että jos en tee muutoksia on turha odottaa plussia viivan alle. Nyt, kun kampaajakäyntiin on pari viikkoa, tiedän selviäväni hengissä :)
Helmikuussa työmatkailun yhteydessä ei mennyt juurikaan extraa. Tammikuussahan mun ravintolalaskut olivat merkittävät ja hämmästelin lopputulosta itsekin. Loppujen lopuksi asiaan piti tehdä vain pieni muutos, eikä se tuntunut lainkaan vaikealta. Asia, johon meni rahaa ja oli täysin yllättävä menoerä olivat lehdet. Pieni syy siihen oli se, että aarrekarttailtaan piti saada materiaalia. Tosin pitkästä aikaa oli kiva lukea naisellista hömppää ja luin lehdet kannesta kanteen eli nekin jutut mitkä normaalisti skippaisin. Okei loppusumma oli arviolta 30 euroa, mutta se voi nousta isoksi jos jokaisella kauppa/kioskireissulla ottaa tavaksi koukata lehtihyllyllä.
Totesin, etten juurikaan kaipaa töihin uusia vaatteita. Vaatekaappini pursuaa nytkin yltäkylläisyyttään eli kaikkea löytyy, paikoitellen liikaakin. Olen myös huomannut, että pidän samoja vaatteita enkä suinkaan käytä koko kavalgadia hyväksi. Koska rakastan vaatteita olen eksynyt useinkin lempikauppoihini ihastelemaan. Päätös siitä, etten saa ostaa mitään on kuitenkin niin vahva, ettei repsahdus ole ollut lähelläkään. Tulevaisuudessa haluan vaatekaappiini laadukkaita ja aikaa kestäviä vaatteita, joita voi myös yhdistellä kaiken kanssa. Aloin kuitenkin haikailla urheilukauppoihin, koska urheiluvaatekokoelmani ei sopinut uuteen harrastukseeni ja vaatteiden shoppailukieltoa piti kiertää. Ovela keksii aina porsaanreijän...kilauta äitille ja ehdota holdiin jäänyttä syntymäpäivälahjaa toteutettavaksi. Nyt vaan odotellaan postin saapumisilmoitusta ja mun Inov 8 popoja. No vähän on petturifiilis, mutta eihän sitä nyt lahjoista tarvitse luopua.
Kuukauden aikana on silti tapahtunut kaikkea mukavaa. Olen käynyt kerran ystäväni kanssa ravintolassa, muuten pöytä on katettu kotonani. Luonani on käynyt ystäviä syömässä ja olen muutenkin nauttinut hyvästä ruuasta. Pienellä mietinnällä ruokalaskuissa voi säästää makuelämyksestä tinkimättä. Samaan olisi toki mahdoton päästä jos yöelämä kiinnostaisi, mutta taidan olla siihen liian vanha...been there done that. Tosin silloin pitäisi tinkiä jostain muusta eli tasapainon säilyttäminen on vain valintoja. Oikeastaan siihen on rahaa mitä arvostaa.
Olen tyytyväinen siihen, että Visakierre on katkaistu. Aion vakaasti vilautella korttiani jatkossa vain työmatkoilla ja ulkomaanreissuilla sekä satunnaisesti nettiostoksilla. Viime viikolla löysimme ystäväni kanssa superhalvat New Yorkin lennot, joten miinuksella ollaan. Tosin joku oli maksellut työmatkakuluja niin reilusti pois, että seuraavien matkakulujen kuittaamisella on melkein lennotkin maksettu eli no worries. Sen lisäksi säästötilini kasvaa pikkuhiljaa, mistään jättimäisestä lihomisesta ei voi puhua, mutta golfin pelioikeuteen ja toukokuun liikuntaviikonloppuun on rahat valmiina. Olen joinain vuosina maksanut golfin ilosta vielä joulukuussa eli olen syystäkin tyytyväinen.
Aiemmin katsoin tilitietojani mahdollisimman harvoin. En kestänyt katsoa totuutta silmiin ja lukuisia miinusmerkkisiä tapahtumia. Nyt kirjaudun verkkopankkiin säännöllisesti, lasken vihkoni merkintöjä ja sitkuttelen arjessa käteisellä. Nostan palkkapäivänä x määrän käteistä ja sen on riitettävä ruokakuluihin sekä pieniin arjen hankintoihin. Riihikuivan hahmottaa paremmin kuin korttirahan, joten suosittelen muillekin. Mukanani kulutan vain tarvittavan määrän euroja, joten heräteostokset pysyvät aina kohtuudessa, myös kortin debit-puoli on tarkassa syynissä.
Tällä hetkellä olen ylpeä itsestäni, lyhyessä ajassa on tapahtunut paljon. Olen kokenut onnistumisen tunnetta, kun voin maksaa laskut murehtimatta miten rahat riittävät elämiseen. Uskon tämän kokeilun näkyvän elämässäni pysyvästi. Aion myös vakaasti jatkaa budjetointia, menojen kirjaamista ja käteisen käyttöä huhtikuussakin. Vaikka alku on lupaava tiedän, että voisin helposti lipsua vanhoihin tapoihini. Tavoitteena on säästää joka kuukausi, jotta saan rahoitettua harrastukseni, sisustusunelmani ja kerättyä matkabudjetin Nykiin. Tältä reissulta ei muuten Visalaskuja jää! Sen lisäksi vuoden viimeisenä päivänä säästötilini saldo ei ole negatiivinen. Tuskin se saa riemusta kiljumaan, mutta vuosi 2016 alkaa paremmin kuin tämä.
Keskeisimmät neuvoni talouden hallintaan:
- suunnittele
- seuraa menojasi
- mieti mistä voit säästää
- tee ostoslista ja käy kaupassa mahdollisimman harvoin
- tee itse ruuat ja vie töihin omat eväät
- mieti voitko myydä jotain (tienasin taas yli 100 € vanhoilla tavaroillani viikonlopun aikana)
- ennen kuin ostat jotain mieti tarvitsetko sitä todella, saatko sen jostain halvemmalla ja tuleeko se oikeasti käyttöön
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti