sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Penninvenyttäjän keittiössä rakastutaan sosekeittoihin

Budjettikuurin johdosta olen analysoinut paljon ostotottumksiani ruokakaupassa. Inhoan kaupassa käyntiä, koska siellä palaa aikaa ja rahaa. Tiedätkö sen tunteen, kun epätoivo valtaa kassan kertoessa loppusumman? Koska ajatus on lähtökohtaisesti vastenmielinen (sille voisi varmaan tehdä jotain), käyn kaupassa vain kerran viikossa. Samalla vältän heräteostokset, joihin rahaa vasta hupeneekin. Oletko koskaan mennyt ostamaan maitopurkkia ja palannut kotiin viisikymppiä köyhempänä? Minä olen...liiankin monta kertaa. 

Käyn nykyisin Lidlissä ja se on tiputtanut kulujani roimasti. Vaikka kaupan vaihdosta on kulunut pian vuosi ihmettelen edelleen loppusummia, niin merkittäviä säästöjä tulee tehtyä joka kerta. Pyrin miettimään ostokseni etukäteen ja ostoslista on ihan must. Sen ansiosta aikaakin säästyy ja pahimmat heräteostokset jäävät hyllyyn. Toisaalta saksalaisjätin paikoin suppea valikoimakin auttaa. Suosin kasviksia ja hedelmiä sekä suomalaisia raaka-aineita. Einekset kierrän pääsääntöisesti kaukaa, koska itse tehty on kunnia-asia.



Ystäväni ansiosta löysin sosekeitot, jotka ovat terveellisiä, edullisia ja mikä parasta herkullisia. Loppujen lopuksi ne valmistuvatkin helposti, pitää vain vähän leikata, keitellä ja surauttaa homma kasaan. Aloitin kokeiluni perunakukkakaalikeitolla, johon tuli pääraaka-aineiden lisäksi kasvisliemikuutio. Kypsät kasvikset soseutetaan, laitetaan sekaan savuporotuorejuustoa ja maustetaan mielen mukaiseksi. Jatkoin makunystyröitteni kouluttamisella ja kokeilu numero 2 oli tomaattivuohenjuustokeitto, en siis suuremmin pidä vuohenjuustosta. Ohjeen voi googlettaa, valitsin Kotikokin version ja noudatin ohjetta muuten orjallisesti, mutta paprikan tilalle silppusin chiliä...jälleen success story.


Äsken varioin reseptin päästäni, koska keittoihin voi oikeastaan laittaa mitä vain. Kattilaan sujahti perunoita, porkkanoita, liemikuutio ja purjoa. Soseutuksen yhteydessä joukkoon tuli vatkattua yrttituorejuustoa, lopuksi maustoin komeuden suolalla ja persiljalla. Heitän soppaan aina raejuustoa, jotta proteiinia tulee riittävästi ja nam! Kattilallinen maksaa usein vain muutaman euron ja siitä saa melkein kyllästymiseen asti riittäviä annoksia. Ja mikä parasta keitot paranevat vanhetessaan eli maku ei kärsi, vaikka syöt samaa ruokaa useamman päivän. Ei siis tarvitse maksaa itseään kipeäksi syödäkseen hyvin ja katsokaapa noita värejä <3


PS: Rucolalla ja raejuustolla höystetty porkkanaperunakeittoni oli taivaallista!


Ei kommentteja: