Remonttihommissa - päivä 1

Hurja eteisen makeover käynnistyi eilen. Jotenkin mystisesti kuvittelen aina olevani yksi maailman parhaista remonttireiskoista. Ennen toimeen ryhtymistä itseluottamukseni kohoaa pilviin ja lähinnä naureskelen, kun joku ihmettelee tyyliin "meinaatko ihan yksin". Haaveissa oli repäistä ensin vanha boordi pois ja nopeasti maalata eteinen sekä viimeistellä pian viisi vuotta sitten kesken jäänyt keittiö. Niinpä niin silloin, kun projektit venyvät ne todella venyvät ja pystyn ummistamaan silmäni keskeneräisyydelle. Ai mitkä keittiön jalkalistat?

Eihän se boordi sitten lähtenytkään ihan helpolla. Taisin tehdä reilun tunnin töitä, että säälittävä paperiliuska oli liimoineen historiaa. Remontoijan itsetuntoni koki siis kolauksen heti alkumetreillä ja aikataulu jätätti. Tajusin heti, että tänään on turha haaveilla muuta kuin maalaushommia. Onneksi en ollut sentään sopinut lähteväni kahville tms. vaan pitänyt kalenterin tyhjänä. Noh sitten maalipurkki auki, tela kouraan ja action! Aika pian jouduin myöntämään, etten ole sittenkään maailman paras maalari, pysyttelin kuitenkin top kympissä.

Ensimmäisen vedon jäljiltä eteisen seinä oli kuin pakanamaan kartta. No huoli pois, lakisääteinen lounastauko ja keittiön kimppuun. Ilmeisesti olin tehnyt pohjatyöt hyvin kesällä 2010, koska keittiö alkoi näyttää kertavedon jäljiltä aikas kivalta, jee! Saattaa olla, että olisi pitänyt hoitaa homma maaliin hiukan aiemminkin, mutta hyvää kannattaa odottaa vai miten se nyt meni? Maali myös kuivuu nopeasti kosketuksen kestäväksi, joten järjestyksen pystyi palauttamaan nopeasti ennalleen. Mikä oli hyvä, sillä lievä kaaos kiristää pinnaani. 

Kun eteinen oli kahteen otteeseen maalattu alkoivat kuvitelmani lopullisesti kadota. Ei siis näyttänyt tarpeeksi hyvältä ja harmitti, poissa oli kevyen mukava puuhastelufiilis. Noh onneksi sisu korvaa taidot, joten suihkuun, lyhyet päiväunet väliin ja olin kuin uusi ihminen. Kolmas kerros maalia pintaan ja saa kelvata, lopputulos ei ole ammattilaisen tekemä, mutta kauneusvirheet eivät hypi enää silmille. Päälle rankat CrossFit treenit ja päivä oli pulkassa, suhteellisen hapottava loman aloitus. Saattaa olla, että tarvitsen lomasta toipumisloman, kun kaikki viikon to do listalla olevat asiat on tehty.

Tänään olen todellisen koitoksen edessä, kun valkoinen vaihtuu mustaan. Nyt työn jälki näkyy vielä armottomammin eli hermot saattavat pukahdella, mutta se kuuluu asiaan. Veikkaan, että sisustuspuoli ja uuden lipaston kasaus voi jäädä huomiseen eli aikataulu on heti aamusta vaakalaudalla. Teen silti kaikkeni onnistuakseni ja kokeilen muutenkin eri systeemiä eli päivä käyntiin treenaamalla ja vasta sitten maalaushommiin. Tän on pakko toimia :)

Rakennustarkastaja Hamppu tarkistaa tilanteen ja antaa maalausluvan