perjantai 25. joulukuuta 2015

Haluan olla isona valonööri!

Tartuin aamulla kollegaltani lainaamaan kirjaan Valonöörit sisäisen motivaation käsikirja. Innostuin heti ensimetreillä ja suorastaan ahmin teosta. Tämä on hehkuttamani Tahdonvoiman käyttöohjeen kirjoittaman Frank Martelan käsialaa. Suorastaan nautin hänen tavastaan kirjoittaa motivaatiosta analyyttisella tavalla, jossa kerrotaan erilaisia tutkimustuloksia. Mahtavaa, että positiivisuutta analysoidaan tieteellisesti eli se ei ole mitään hölynpölyä. Martelahan on väitellyt Aalto-yliopistosta tohtoriksi. Hän toimii tutkijana ja on myös suosittu luennoitsija. Lisätään toivelistalle: Martelan luennolle pääseminen.

Valonööri
"Valoisuus ilman insinööriä jää unelmoinniksi, mutta insinööri ilman valoa puurtaa turhien päämäärien eteen. Vain yhdessä heistä syntyy valonööri." (suora lainaus kirjasta)

Kirja käsittelee yksinkertaistettuna siitä, miten sisäinen motivaatio vie meitä eteenpäin. Kuinka se eroaa ulkoisesta motivaatiosta ja miten voimme tunnistaa omat motivaattorimme sekä kuunnella niitä. Siinä kerrotaan myös erilaisia esimerkkejä ja tutkimustuloksia, joihin asiat perustuvat eli helposti ymmärrettävää ja mielenkiintoista. Lukiessani intouduin tekemään kutsumiskartan eli kirjasin ylös kaikki ne asiat joita tykkään tehdä tai haluaisin tehdä. Aluksi tehtävä tuntui haastavalta, kuinka saisin asioita A4:n verran. Vauhtiin päästyäni paperi meinasi loppua kesken.

Ideana on se, että näet, mistä todella pidät. Seuraavaksi pisteytetään asiat yhdestä kolmeen: 
3 = Pääsen tekemään tätä asiaa juuri niin paljon kuin haluan.
2 = Pääsen tekemään tätä asiaa jonkin verran, mutta en tarpeeksi.
1 = En pääse tekemään tätä asiaa juuri lainkaan.


Tuo pisteytys on vielä tekemättä, sillä asioita on paljon eikä niiden ruotiminen ole aivan yksinkertaista. Huomasin sitä paitsi, että arkailin kirjoittaa joitain asioita. Toisaalta ne ovat juuri niitä asioita, joita en sano kenellekään ääneen ja joita en ole kunnolla tunnustanut itsellenikään. Joudun siis jatkamaan listausta, kunnes olen täysin rehellinen itselleni.

Tällainen kutsumuskartta voi olla jopa raadollinen. Mitäpä jos huomaisit olevasi väärällä alalla, tekeväsi väärää työtä, olevasi väärässä parisuhteessa, harrastavasi vääriä asioita jne. Kolikon kääntöpuoli on se, että kartta voi ohjata sinut oikeille raiteille. Ja kieltämättä itsekin mietin muutamien asioiden kohdalla "minun pitää panostaa tuohon enemmän". Omalla kohdallani tulos tuki sitä, että olen oikealla tiellä. Kirjaa lukiessani ymmärsin myös, miksi olen tietyissä vaiheissa tuskastunut työhöni ja välistä syttynyt liekkeihin. Tajusin myös, että uusi työni tuli juuri oikeaan aikaan ja siitä löytyy paljon yhtäläisyyksiä niihin asioihin, joista pidän.

Välillä mietin itsekin ammennanko jo liikaa positiivisuutta. Uskonko siihen liiaksikin ja lähteekö homma lapasesta. Mutta voiko kukaan olla liian onnellinen tai positiivinen? Voiko siitä olla haittaa itselle ja/tai lähipiirille? Nämä ovat kuitenkin asioita, jotka olen ottanut elämäni ohjeviitoiksi. Haluan olla isona valonööri, jos en jo ole sellainen...taidan kyllä ollakin jo. Hyvä fiilis on kuitenkin ominaisuus jota on ruokittava säännöllisesti, sillä se kuihtuu muuten.

-Virpi

Ei kommentteja: