Kynsissä on se hyvä ja huono puoli, että ne ovat jatkuvasti omien silmien ulottuvilla. Jos ne on purtu ja kynsinauhat kaluttu verille muistuu asia pakostikin mieleen ihan yhtenään. Aina, kun saavutan tietyn stressipisteen onnistun ihan huomaamattani repimään jokaisen kynnen riekaleiksi ja sitten tykyttää ja pakottaa yölläkin. Jälleen hyvä syy pysyä rentona kiireessäkin. Vastaavasti lakatut kynnet ovat pieni väripilkku ja toimivat piristysruiskeena pitkin päivää. Toisaalta ne näkyvät myös muille ja antavat huolitellun (tai kulahtaneen) vaikutelman. Jos multa kysytään niin ei ole liian pientä keinoa pitää itsensä pirteänä syksyn kiristäessä otettaan.
Tämän naisen logiikkaa hivelevän idean lisäksi olen alkanut vitamiinitankkauksen ja ruokaan on sujahtanut reilusti chiliä sekä valkosipulia. Olen myös vahvasti harkinnut avantouinnin aloittamista, mutta toistaiseksi ajatus ei ole edennyt Googlea pidemmälle. Tiedän siis kenen pitäisi olla yhteydessä, jotta saisin avaimen läheiseen avantouimareiden pukuhuoneeseen. Nyt on siis kaikki oljenkorret käytössä, jotta vältyn flunssapöpöiltä ja säteilen energiaa silloinkin, kun ulkona on pilkkopimeää ja sataa kyllästymiseen asti vettä.
Mitä keinoja sinulla on käytössä? Muista, että sodassa, rakkaudessa ja syyspimeydessä on kaikki keinot sallittu <3
-Virpi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti