Tammikuun tilinpäätös

Lienee hyvä kirjoittaa pari sanaa tammikuun taloustilanteestani eli mitenkäs siinä sitten kävi. Tavoitteenihan on olla järkevä kuluttaja, luopua kaikista heräteostoksista (teen niitä kaikkialla), lihottaa säästötiliä ja olla puoli vuotta ostelematta uusia vaatteita. Vuosi sitten aloitin samalla teemalla kolmen kuukauden ajan. Opin eroon Visakierteestä ja järkeistin ostotottumuksiani, mutta alkuvuoden vaatekielto oli silkkaa kärvistelyä.

Tammikuuni sujui tiukkaa kirjanpitoa tehden. Tiedän siis tarkalleen, mihin niitä euroja on mennyt. Ainoa heräteostos oli muutama superfoodhankinta, joista osa oli jo ajatustasolla kappalapussa. Heräteostoksiin listaan siis jokaisen kauppareissulla ohi listan hankitun tuotteen ja työmatkoilla ostetut lehdet ja juomat, siis kaiken, jota en ole suunnitellut ja jota en oikeasti tarvitse. Jos nälkä äityy pahaksi niin extra sämpylä on sallittu eli ei tässä nyt ihan natsilinjaa noudateta.

Mielenkiintoisinta on ollut huomata se, että uskon olevani vihdoin valmis pitkäjänteiseen suunnitteluun ja tarkkaavaisuuteen. Päässä ei ole mielihaluja, jotka riivaisivat, enkä keksi keinoja kiertää itselleni asettamia sääntöjä. Vaikuttaa siltä, että olen oppinut jotain. Kaupoissa kiertely tuntuu turhalta ja jokainen ihana vaate on vain vaate, jota ilman pystyn elämään. Olen jopa pohtinut voisinko ulottaa ostolakkoni vuoden loppuun asti...ehkä, ehkä en. 

Olen asettanut itselleni haasteellisen säästötavoitteen, siis summan, joka tililläni pitäisi olla joulukuun lopussa 2016. Monien ystävieni mielestä se on jopa mahdoton, mutta olen sulkenut epäilykset ja kritiikin pois mielestäni. Haluan uskoa siihen, että tarpeen ja halun erottaminen vie minut maaliin, koska miinusmerkkiset tapahtumat tulevat usein pienistä puroista. Muistutan itseäni tavoitteestani jatkuvasti, palautan sen mieleeni joka aamu, ja tarkkaan itselleni, että kyllä sä onnistut. Seuraan kuluexceliäni orjallisesti ja samalla rustailen menoeriä vihkooni kuitti kuitilta.

Tammikuun saldo säästötilini suhteen oli erittäin positiivinen. Teinpä vielä pienen ylimääräisen lainanlyhennyksenkin eli aika esimerkillistä. En kokenut luopuvani liikaa, enkä hetkeäkään kärvistellyt eli hyvin mä vedin. Helmikuu tuotti pelkästään harmaita hiuksia (toivottavasti yhtään ei tullut) pelkästään budjettivaiheessa. Pino laskuja oli kerääntynyt samaan kuukauteen ja normaaleille kuukausikuluille kun ei voi mitään. Tuntui siis lannistavalta ja teki mieli luovuttaa. Nyt viikon jälkeen odotan, että kuu vaihtuu, enää kolme viikkoa heh. Uskon kuitenkin, että tästä(kin) selvitään ja vähän jää lihaa luiden ympärille. 

Summa summarum, projekti on käynnissä ja voi vahvasti.

-Virpi