Ja tältä se sitten näytti:
Ensin kaivelen rennot, mutta siistit, vaatteet päälle ja kiirehdin junaan. Toimistolla hörppään viherpirtelön aamupalaksi ja muutenkin syön 3 tunnin välein, ettei jättinälkä pääse yllättämään. Olen taas ryhdistäytynyt eväiden kanssa eli armoton purkkiarmeija reissaa mukanani. Hesapäivät täyttyvät usein erilaisista palavereista ja aikataulut ovat tiukat, sitä liitää paikasta toiseen. Sen lisäksi kollegani neuvoo minua eri projekteissa, olenhan vielä "oppipoikana" eLearning-maailmassa. Keskiviikko oli superharmaa ja säiden puolesta tosi booring, mutta sisällä oli hyvä pössis. Palavereiden ja opettelun lomassa kuvattiin videoita työn alla oleviin verkkokursseihin. Kotimatka sujui mukavasti kimppakyydillä ja kotona odotti yhden kissamiehen aina yhtä ihana tervetulokompania. Yhteenveto: hyvä päivä kaiken kaikkiaan.
Torstai oli sitten ihan toisenlainen, kun pidin etäpäivän eli pystytin toimistoni keittiönpöydän ääreen ja vedin Totoro-puvun päälle. Etäpäivät myös tasaavat reissupäiviä, vaikka ne menee ilman suurempia taukoja, eikä työn touhusta nouse jaloittelemaankaan. Nautin siitä, että voin uppoutua työhöni 100 %:n intensiteetillä ja flow tarraa otteeseensa. Vaikka lounas taisi unohtua niin välipalat muistaa sentään napata, jotta vireystaso pysyy kohdillaan.
Kun näitä kuvia katsoo, niin tajuaa miten onnekas onkaan. Työni on mielenkiintoista ja ihanan haastavaa. Opettelen uutta suurella innolla ja nautin siitä, että saan tehdä töitä hyvien tyyppien kanssa. Tietyt jutut on niitä pakollisia ja aikataulut on usein annettuja, mutta olen paikoin myös oman onneni herra. Tällaista se soneroituneen arki siis on, mukavaa, innostavaa, vaihtelevaa ja kovin opettavaista. Se, mitä ensi viikko tuo tullessaan, onkin taas jotain ihan muuta :)
-Virpi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti