sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Kurkistus kyökin puolelle

Omaan vireystasooni, tai lähinnä sen puuttumiseen, kyllästyneenä uudistua pari viikkoa sitten lautasmallini. Hyvä ruoka, värit ja kasvikset ovat sydäntäni lähellä, mutta nyt tarvittiin kunnon muutoksia. Niinpä aamupuuro vaihtui viherpirtelöön, välipalat eivät enää unohdu ja ruuaksi kokkailen kasvisruokia. Tavoitteena ei ole ryhtyä vegaaniksi, mutta vähentää liharuokia radikaalisti, luopua kanasta ja lisätä kalaruokia.

Vihersmoothie, papukeitto ja avokadoa salaattipedillä

Alussa kärsin hillittömistä päänsäryistä, mutta vireystaso alkoi kohota lähes välittömästi. Viherpirtelö ei ollutkaan vastenmielistä ja pahaa, vaan hyvää ja täyttävää. Keittoja voi syödä ilman juustoja ja kermaa, ja kauppojen hevi-osastoilta löytyy paljon ihania makuja. Samalla olen tajunnut, että olen huomaamattani syönyt aika huonosti ja siten laiminlyönyt hyvinvointini. Eihän huonolla ruualla jaksa painaa täysillä.

Kasvis-quorn-wokkia

Toisin kuin voisi luulla, vegaanikokeiluni on ollut helppoa. Etenkin, kun se on täysin vapaaehtoista, enkä ole täysin ehdoton minkään suhteen. Kokkailuintokin on kasvanut, kun kokeilee uusia juttuja ja pöllyttää pinttyneitä maustamistottumuksiaan. Sen lisäksi olen hullaantunut väreistä, jotka tekevät jokaisesta ruokahetkestä aikamoista väri-ilottelua. 

Toisenlainen versio kasvis-quorn-wokista

Parasta on se, että alan olla taas energinen oma itseni. Kasvikset ovat selvästi keventäneet oloa ja aineenvaihdunta on alkanut rullata. Hörppään heti aamusta litran sitruunalla maustettua vettä ja huolehdin siitä, että juon 3 litraa päivän aikana. Vessassa tulee rampattua tasaiseen tahtiin, mutta se onkin ainoa huono puoli. Myös iho alkaa näyttää hyvältä eli keho tykkää kokeiluistani kaikin puolin.

Kotiin olen kantanut vain kasviksia, maitotuotteetkin ovat pannassa. Käytän tarvittaessa kookosmaitoa ruuassa, mantelimaitoa smoothieissa ja kahvissa olen tykästynyt iKaffeen. Töissä kävin kertaalleen sushilla ja toissaviikon ravintolareissulla lautaselleni eksyi vuohenjuustoa sekä tonnikalaa. Vegaanielämän esteenä on kananmunat, jotka ovat olleet yksi lempiraaka-aineista noin niinku aina. Mistään en ajatellut luopua pysyvästi, mutta toistaiseksi lihan osuus lautasellani saa olla häviävän pieni. 

Kuinka pitkä kokeiluni sitten on? No enpäs tiedä. En koe tärkeäksi määritellä tarkkoja rajoja tai määräaikoja. Tosin kaikenlaiset kasvisreseptit polttelevat paljon eli eiköhän tässä nyt tovi mene uusien makujen äärellä. Jos näin radikaalia muutosta ei halua tehdä niin kannattaa ainakin miettiä, kuinka kasviksien määrää voisi lisätä, sillä se vaikuttaa hyvinvoinnin lisääntymiseen suoraviivaisesti.

-Virpi

PS: Ainoa iso miinus ovat kauppalaskut. Olen kokeillut hieman eksoottisempia vaihtoehtoja ja tehnyt joka päivälle eri ruuat. Ruokavalion muutos ei siten tue ihan täydellisesti taloushankettani, mutta elämä on valintoja.

Ei kommentteja: