Blinibrunssi

Meidän perheessä on yksi valtava ongelma, joka vaivaa jouluna, syntymä-, äitien- ja isänpäivänä. Vanhemmilleni ja siskolleni on nimittäin lähes mahdotonta keksiä lahjoja. Itse olen taas toista maata eli kysy vaan niin luettelen pitkän listan mieluisia lahjatoiveita. Harmi vaan, että mun synttärit meni jo. Maaliskuu on yksi ongelmakuukausista, sillä siskoni ja isäni "juhlivat" syntymäpäiviään maaliskuussa. Tällä kertaa keksin kuitenkin the loistavan idean ja varasin pöydän Lahden parhaasta ravintolasta, joka palkittiin vastikään koko Suomen vuoden ravintolaksi eli Rouxista.

Yhdellä iskulla hoidin siis kaksi syntymäpäivälahjaa ja sammutin blinihimoni. Samalla neljä viikkoa kestänyt dieettini päättyi virallisesti eli onhan siinäkin juhlimista, heh. Tilanne oli muutenkin poikkeuksellinen, sillä olemme koko perheen voimin liikenteessä ei koskaan. Oli siis korkea aika pistää parempaa Seppälää päälle ja viettää normista poikkeavaa sunnuntaita.

Mun päällä näkee kauluspaidan öö ei koskaan ja nyt taas

Mää ja mun sisko, maailman paras sellainen

Täytyy sanoa, että eipä Rouxia ole turhaan vuoden ravintolaksi nimetty. Alkuruuaksi oli borssikeittoa, joka oli todella hyvää, ihanaa talviruokaa. Sitten vauhdilla blinibrunssin kimppuun. Pöytä notkui ihania herkkuja ja vaikka kuinka yritti pysyä kohtuudessa ei tehtävä ollut helppo. Oma saldoni oli kaksi bliniä, enempää ei olisi yksinkertaisesti uponnut. Ja olihan jälkiruokapöydälle jätettävä tilaa. 

Jos blinipöytä pursusi herkkuja niin, niin teki jälkiruokapöytäkin. Tarjolla oli erilaisia kakkuja, leivoksia, minimuffinsseja yms. Maistoin ehkäpä parasta suklaakakkua ikinä ja päätin makunautinnon juustoihin. Jokseenkin onnellinen olotila moisen jälkeen. Blinibrunsseja järjestetään sunnuntaisin 20.3. asti eli kannattaa varata pöytä, hyvin ehtii. Moinen makuiloittelu maksaa 39 €/hlö eli pidän hinta-laatusuhdetta erittäin hyvänä.

Katsokaa nyt näitä, tulee vesi kielelle pelkästä vilkaisusta

Suhteellisen harvinainen perhepotretti

Vaikka kuinka kuvittelin pysyneeni kohtuudessa, sillä vältin suurimman ähkyn, olo oli jokseenkin täyteläinen. Painuin kotiin päästyäni sänkyyn lukemaan ja taisin nukahtaa aika nopeasti. Vielä kuusi tuntia ruokailun jälkeen olo on edelleen täyteläinen. Kannatti paastota aamu, sillä aamupalan päälle brunssi olisi ollut aikamoista liioittelua.

-Virpi