"Sitku mulla on...niin olen onnellinen"
"Kyllähän sitä tekisi, mutku mulla ei ole..."
"Voiku oisin silloin tehnyt/mennyt/yrittänyt/kokeillut..."
Aika usein jätämme asioita tekemättä jonkun tekosyyn takia. Ja ajatuksemme pyörivät enemmän tulevassa kuin nykyhetkessä. Vaikka oikeasti elämä on tässä ja nyt. Asioita pitää tehdä nytku siihen on mahdollisuus. Kuinka moni asia kaivelee mielessä ja kuinka monen eteen voisit tehdä töitä juuri nyt? Fokus pitäisi olla tässä hetkessä, pienen pienissä asioissa.
Nuorena elin jatkuvasti sitku-elämää. Sitten ne raamit, joihin kaikki perustui, katosivat ympäriltä. Hetkisen surkuttelin mutku-maisemissa eli pidin muita onnekkaampina, parempina, kauniimpina, rikkaampina ja ties minä milloinkin, voihan mutku mul ei oo! Harmittelin myös menneitä, voiku olisin tajunnut silloin jne. Onneksi elämä on koulinut ja ikä on tuonut viisautta, sillä monia asioita on myös tullut tehtyä sillä nytku-asenteella.
Äitini totesi minulle viikonloppuna, "Sinä se olet kanssa kokeillut kaikkea". En tiedä oliko kommentti ylpeyttä, kritiikkiä vai huumoria, mutta vastasin ylpeänä, "Se pitää kyllä paikkansa!". Päätin siis ottaa sen kohteliaisuutena. Pohdin myös ääneen, kuinka paljon ehdin vielä kokeilemaan, jos elän 70-vuotiaaksi, saatikka 100-vuotiaaksi. Olen harrastanut yhtä jos toista, opiskellut ravitsemusta, kuntoilua, hörhöilyä ja ties mitä. Olen mennyt kaiken maailman kissanristiäisiin, tallonut epämukavuusalueelle ja mennyt komeasti metsään. Mutta kadunko jotain? No ehkä ihan kaikesta ei voi olla ylpeä, mutta kaikesta olen oppinut tai ainakin tullut kokemusta rikkaammaksi. Jos haluaisi tehdä vain fiksuja/oikeita juttuja, jäisi paljon tekemättä.
Tänään on tänään ja nyt on nyt, toimi siis sen mukaisesti!
-Virpi
Just nyt olen onnellisesti tässä ja nyt. Ylpeä siitä, mistä olen tullut ja minne päätynyt, sekä optimistinen siitä, mihin vielä yletän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti