Tavoitteita ja onnistumisia

Ihminen lienee luonnostaan sellainen, että haluaa asettaa itselleen päämääriä ja tuntee suurta mielihyvää niihin pyrkiessään. Erilaisia tavoitteita tulee määriteltyä vaikkapa ihmissuhteiden, ravitsemuksen ja kuntoilun saralla. Juuri nyt panostan oman arkiaktiivisuuteni lisäämiseen ja tänään käynnistyvä golfkausi tuo mukanaan uusia tavoitteita, haave pienemmästä pelitavoitteesta. Puhumattakaan tavoitteista, jota tulevat annettuina työelämässä.

Hyvä tavoite on haastava, mutta saavutettavissa oleva. Jos määränpää on utopistinen ei tavoite motivoi, vaan tiputtaa hanskat ja kääntyy itseään vastaan. Jollekin tavoite voi olla myös stressaava ja suorastaan ahdistava, olemmehan me jokainen yksilöitä ja niin kovin erilaisia. Itselleni tavoitteet ovat usein henkireikiä, syitä ponnistella eteenpäin, yrittää, testa, kokeilla ja antaa parhaansa.

Sain muutamia viikkoja sitten uudet tavoitteet töissä. Sain itse vaikuttaa asiaan ja määrittelimme esimieheni kanssa kolma kohtaa, joihin kiinnitän huomiota työni lomassa. Osan eteen teen päämäärätietoisesti töitä ja osa kulkee rinnalla sivuroolia näytellen. Olin valtavan onnellinen uusista päämääristäni ja aloin välittömästi tekemään töitä niiden eteen. On ollut valtavan hienoa miettiä, mitä niiden saavuttamiseksi on tehtävä. Sillä oli tavoite mikä tahansa, se ei toteudu jos ei muuta toimintaansa. Ja se lienee se haastavin osuus, kun pitää muuttaa tuttua ja turvallista.

Vaikka tavoitteiden eteen joutuu tekemään töitä, liikkumaan paikoin epämukavuusalueella ja tasapainoilemaan epävarmuudessa on maaliin pääsy aina yhtä palkitsevaa. Seisoin eilen voittajana yhden tavoitteeni äärellä. Olen reilun vuoden verran haaveillut siitä, että onnistuisin leuanvedossa. Se kun on yksi CrossFitin perusliikkeistä. Päätin aloittaa päämäärätietoisesti harjoittelun ja noudattaa netistä löytynyttä leuanveto-ohjelmaa parin kuukauden ajan.

Maanantaina siirryin boxille tekemään ensimmäistä treeniä. Alussa keskitytään ns. negatiivisiin toistoihin eli laskeudutaan hallitusti tangosta alas. Ei siis edes yritetä rimpuilla ylös. Eka treeni oli nopeasti tehty ja ilmassa oli toivon kipinöitä. Eilen marssin samoille mestoille ja samalla agendalla. Päätin alkuun kokeilla leuanvetoa ja hieman hölmistyneenä totesin onnistuneeni. Voi sitä hämmästystä, onnistumisen iloa ja riemua, kun totesimme valmentajani kanssa tavoitteen toteutuneen aivan yllättäen. Siinä minä sitten hihkuin hetken onnesta ja seisoin voittajana. 

Nyt treenimotivaatiota on entisestään ja maltan tuskin odottaa huomista, kun jatkan haasteen parissa. Tavoitteena olisi jatkaa ohjelman parissa kesäkuun loppuun asti. Uskoisin, että päämäärätietoisella harjoittelulla leuanvedossa voi tapahtua edistysaskelia ja onnistun jatkossa a) useammin ja b) muutamia kertoja peräkkäin.

Mieti vielä, mitä sinä haluaisit tavoitella? Mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii? Kuinka paljon olet valmis tekemään töitä? Onko se sen arvoista? Ja kuinka pitkän aikajanan tavoitteeseen pääseminen vaatisi? Ja olisiko tänään sopiva aika siirtyä sanoista tekoihin?

-Virpi