Aktiivisuus alkaa aamulla

Olen pohtinut melkein kyllästymiseen asti aktiivisuuttani ja sitä, mitä istumatyö ja passiivisuus muutenkin aiheuttavat. Rehellisyyden nimissä olen ihan kateellinen niille, joita työ liikuttaa pitkin päivää. Vaikka toisaalta en ihan hevillä luopuisi työstäni, koska pidän siitä suunnattoman paljon. Olen juhlallisesti vannonut itselleni, että teen pysyvästi parannuksen. Aion vihdoin ja viimein opetella seisomaan töissä, aiemminhan sähköpöytä on noussut yläasentoon vain, kun selkä on niin kipeä ettei istuminen luonnistu.

Aktiivisuus on kuitenkin asia, jota pitäisi kuljettaa mukanaan läpi päivän. Ei paljon auta, että töissä vähän seisoo ja illalla pyrheltää kuntoilemaan. Viisainta on pinkaista heti aamusta liikenteeseen, aloittaa päivä liikkumalla, jotta vire säilyy iltaan asti. Ja nyt ei puhuta mistään hikiliikunnasta, ihan vaan pienistä teoista pitkin päivää.

Itselleni toimivin keino tuntuu olevan aamulenkit. Se toki tarkoittaa, että herätyskello soi normaalia aiemmin, mutta sen kestää, kun tietää miten hyvää se tekee. Tämä on ehkäpä paras aika vuodesta kokeilla uusia tapoja ja aikaisia aamuja, sillä valo, aurinko ja luonnon kauneus ovat suorastaan maagisia. Joinain aamuina on kaivettava toppatakki suosiolla esiin, mutta viileydestä huolimatta ulkoilu tekee hyvää.

Miltä sinusta tuntuisi herätellä itseäsi uuteen aamuun näissä maisemissa?

-Virpi