Nukuin enemmän kuin kissani Hamppu. Se hämmästeli tapahtumia ja muutamaan otteeseen miukui minut hereille. Sen katseesta paistoi huoli ja pelko. Maanantaiaamuna se herätteli ja pienen nelijalkaisen huoli vain kasvoi. Se pohti kuumeisesti, mitä sen henkilökunnalle oli tapahtumassa. Sanojen puuttuessa se toimi osaamallaan tavalla, se oli parin päivän aikana pissannut kahdesti lattialle. Toinen yllätys oli isolla olkkarinmatolla ja toinen kuivaustelineeltä tippuneella pyyhkeellä.
Valehtelisin jos väittäisin hyppineeni riemusta, päinvastoin. Edelleen toipilaana raahauduin tänään ostamaan puhdistusainetta mattoni pelastukseksi. Manifesti oli kyllä tullut huomatuksi viikonloppuna, mutten yksinkertaisesti kyennyt toimimaan. Päässä vaan humisi, kun raahauduin kauppaan ja edelleen kotiin. Jättimäistä mattoa on mahdoton saada postimerkin kokoiseen vessaan, joten eteisestä tuli mattolaituri. Siinä minä melkein itkin kauniin mattoni kohtaloa, väsyneenä tunteet on turhankin pinnalla.
Kissani kulki ympäri kämppää ja huuteli harmiaan. Kaikki oli siis minun syytäni ja tuo nelijalkainen antoi minun kuulla kunniani. Voin vain toivoa, että jonain päivänä tuo otus uskoisi olevansa turvassa. Olen antanut sille kodin lähes kaksi vuotta sitten. En luopuisi siitä ikinä, en edes väsyneenä, kipeänä enkä mattopyykkiin kyllästyneenä. En ottanut kesäkissaa vaan perheenjäsenen, ystävän ja pomottajan. Haluan antaa kehrääjälleni hyvän kodin ja kertoa sille päivä toisensa jälkeen, miten tärkeä ja rakas se on. Silloinkin, kun matolla on manifesti, koska kissani on paras ystäväni, hurmaava kämppikseni ja ihana perheenjäseneni.
Sain ensimmäisen lemmikkini 6-vuotiaana. Sen jälkeen lemmikkejä on tullut ja mennyt. Kissoja, koiria, kaneja, marsuja, hamstereita, kaloja, paljon kaikkea. Vanhempani opettivat minua kohtelemaan eläimiä hyvin. Ne ovat olleet meille enemmän kuin eläimiä, ne ovat olleet karvaisia perheenjäseniä. Osa niistä jättää pysyvän tassunjäljen sydämeen ja säilyy muistoissa ikuisesti. Hampusta tulee yksi parhaimmista, tiedän sen jo nyt <3
Maailma on täynnä surullisia tarinoita kaltoin kohdelluista eläimistä. Tähän aikaan vuodesta otetaan kymmeniä ellei satoja kesäkissoja. Eläviä olentoja, joita ei edes aiota pitää. Eläimiä, jotka menettävät merkityksensä kasvaessaan aikuisiksi. Eläimiä, jotka menettävät oikeuden elää tehdessään virheitä. Se jos mikä on kammottavaa. Olethan sinä vastuuntuntoinen aikuinen, joka ottaa eläimen sen kaikkine vikoineen. Rakastat sitä silloinkin, kun sukset menee ristiin. Et puhu sille rumasti, etkä kohota kättäsi satuttaaksesi.
Ja rakas Hamppu, olen palveluksessasi nyt ja aina, muista se.
-Virpi
Näin minut kirjaimellisesti purtiin hereille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti