Taloudellista tasapainottomuutta

Lienee korkea aika rustata taas pari sanaa talousasioista. Maaliskuustahan tuli totaalinen katastrofi. Hammaslääkärilasku ahdisti niin paljon, etten rehellisyyden nimissä miettinyt juuri lainkaan rahankäyttöäni. Lääkitsin harmitustani huolettomilla kauppareissuilla ja lopputulos oli erittäin huono. Lipsuin siinä sivussa kirjanpidostakin ja talousexcelini unohtui tyystin, menneen talven lumia moiset.

Oikeastaan en stressaa elämässä mistään. Luotan siihen, että asiat järjestyvät, koska niinhän ne ovat tähänkin asti järjestyneet. Mutta raha on poikkeuksen vahvistava sääntö. Sillä on myös ikävä tapa lannistaa, suorastaan masentaa. Kamppailen viikoittain huonoja tapojani vastaan. Milloin haluaisin pistää ruokakaupassa ranttaliksi ja milloin kuolaan kirjakaupan ovella, halu ostaa ja omistaa istuu syvällä. Sitten yritän parhaani mukaan sanoa, että ethän sä nyt oikeasti tarvitse mitään. Ja pitkästä aikaa olen alkanut lukea kirjahyllystäni löytyviä kirjoja. Uusien kirjahankintojen määrä tänä vuonna on vain yksi ja se on muuten omistamisen arvoinen kirja se.

Huhtikuussa sitten otin itseäni niskasta kiinni ja otin ryhtiliikkeen. Pari extempore ravintola- ja kahvilareissua tuli tehtyä (ne myös sallin itselleni), mutta muuten pysyin tiukkana. Ja kuun lopussa pystyinkin maksamaan lainojani enemmän kuin alunperin olin ajatellut. Tulipa muuten ihan mahtava fiilis maksujen laskuista! Ensi kuussa pääsen jo kerryttämään matkakassaani Espanjan vaellusreissun varten. Ja hyvä niin sillä reissua, tai lähinnä sen treenausta varten, olisi vielä yhtä jos toista hankintalistalla.

Niin no opinko alkuvuodesta mitään? Paljonkin, sen voin vannoa käsi sydämellä. Vaikka kamppailen pienien kiusausten kanssa olen myös oppinut jotain. Pahin kompastuskiveni eli vaatteet on järkeistynyt. Olen noudattanut itselleni langettamaani ostolakkoa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ja mullahan oli kolme poikkeuslupaa käytettävissä. Ostolakon säännöissä poikkeuksen teki vaellustavarat ja tavalliset topit, t-paidat ja trikoot. Ja vaikka olen hypistellyt kevätuutuuksia ei mikään tunnu vastustamattomalta. Se on oikeasti itsellekin ihmeellistä.

Muutaman kuukauden excel kirjanpito opetti myös karulla tavalla mihin rahani todella menevät. Sieltä löytyi muutama yllättävä menoerä ja niihin osaa nykyisin varautua. Hieman toki kaivelee se, että vuodelle asettamani säästötavoite ei tule tapahtumaan. Mutta jos vuosi 2017 alkaa edes yhtään vahvemmin kuin nykyinen, jolloin säästötililläni oli 7 euroa, niin ehkäpä siihen voi olla jo hieman tyytyväisempi.

-Virpi