torstai 27. elokuuta 2015

Hidastamisen jalo taito

Viimeiset kolme päivää olen kulkenut pää sumussa. Yht'äkkiä väsymys otti minusta niskalenkkiotteen. Juuri silloin, kun nautin olostani niin töissä kuin vapaallakin. Mitään näkyvää syytä olotilaani ei ole, sillä töissä ei ole ollut mitään superrankaa, nukun kuin tukki ja kaikki on muutenkin hyvin. Työpäivän jälkeen hereillä oleminen on ollut kohtuuton vaatimus ja pelkkä ajatus treenisalille menemisestä vie loputkin voimat. Ei ole auttanut muu kuin hidastaa tahtia, nukkua päiväunia ja kerätä voimia, jotta jaksan sentään töissä. 

Oiskohan se tää reissunaisen elämä, joka vaatii pysähtymään?

Kolmen päivän aikana olen nukkunut neljät päiväunet. Kaikki normaalit kotityöt ovat pannassa, hoidan ne joskus tai jätän kokonaan tekemättä. Ruuanlaitto on ulkoistettu siskolle ja olen röyhkeästi marssinut valmiiseen pöytään jo kahdesti. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kauppojen valmisruuat. Ettei elämä menisi ihan ohitse olen ulkoiluttanut itseäni pahimman hoikan helpotettua kevyiden iltalenkkien muodosta, saisin varmaan muuten makuuhaavoja :)

Kyllä näissä maisemissa mieli lepää

Hidastamisen taito on tullut opittua kantapään kautta. Se ei ole silti helppoa ja moinen harmittaa. Eniten "miestä" syö treenaamattomuus, sillä hien pintaan saaminen on terapeuttista ja hyvää vastapainoa kaikelle muulle. Mutta minkäs teet, tämän myötä aion saada vireyteni takaisin, pysyä rentona ja jaksaa siitä kiireisestä kalenterista huolimatta. Taisin jokin aika sitten laatia jonkin sortin "Mitä haluan olla" listauksen, jos joku muistaa.

Maailma on niin kaunis - syksyä ilmassa

Juuri nyt on oltava itseä kohtaan armollinen, syiden etsiminen tai liiallinen murehtiminen ei auta lainkaan. Maksimipainojen ja suorittamisen sijaan tuntuu oikealta nauttia ihanasta syysmilmasta ja tehdä hidastelusta taidetta. Tänään pysähdyin läheiselle uimarannalle keinumaan ja voi kuinka rentouttavaa se olikaan. Tuskin kukaan voi olla allapäin, vihainen tai negatiivinen keinuessaan. Olisipa jokaisen työpaikan pihassa keinu, jonne voisi ulkoistaa itsensä ja hidastaa tahtia.

Milloin olet viimeksi keinunut? 

Viikonloppu tulee jälleen oikeaan aikaan kuin tilauksesta. Ja arvatkaapas mitä aion tehdä? No en sitten yhtään mitään, olen, hengailen ja olen vähän lisää. 

Ei kommentteja: