Oiskohan se tää reissunaisen elämä, joka vaatii pysähtymään?
Kolmen päivän aikana olen nukkunut neljät päiväunet. Kaikki normaalit kotityöt ovat pannassa, hoidan ne joskus tai jätän kokonaan tekemättä. Ruuanlaitto on ulkoistettu siskolle ja olen röyhkeästi marssinut valmiiseen pöytään jo kahdesti. Tämä on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kauppojen valmisruuat. Ettei elämä menisi ihan ohitse olen ulkoiluttanut itseäni pahimman hoikan helpotettua kevyiden iltalenkkien muodosta, saisin varmaan muuten makuuhaavoja :)
Hidastamisen taito on tullut opittua kantapään kautta. Se ei ole silti helppoa ja moinen harmittaa. Eniten "miestä" syö treenaamattomuus, sillä hien pintaan saaminen on terapeuttista ja hyvää vastapainoa kaikelle muulle. Mutta minkäs teet, tämän myötä aion saada vireyteni takaisin, pysyä rentona ja jaksaa siitä kiireisestä kalenterista huolimatta. Taisin jokin aika sitten laatia jonkin sortin "Mitä haluan olla" listauksen, jos joku muistaa.
Juuri nyt on oltava itseä kohtaan armollinen, syiden etsiminen tai liiallinen murehtiminen ei auta lainkaan. Maksimipainojen ja suorittamisen sijaan tuntuu oikealta nauttia ihanasta syysmilmasta ja tehdä hidastelusta taidetta. Tänään pysähdyin läheiselle uimarannalle keinumaan ja voi kuinka rentouttavaa se olikaan. Tuskin kukaan voi olla allapäin, vihainen tai negatiivinen keinuessaan. Olisipa jokaisen työpaikan pihassa keinu, jonne voisi ulkoistaa itsensä ja hidastaa tahtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti