Repsahduksia

Juuri, kun luulin olevani vahva ja viisas repsahdin totaalisesti. Taisin viikko sitten langettaa itselleni shoppailukiellon jatkoajan, mutta sitten eräänä kauniina päivänä kävelin houkutuksiin äärelle ja repsahdin. Sinne meni päättäväisyys, harkinta ja selkäranka...tai no ei nyt ihan. Visa ei vinkunut eikä järki irronnut ruumiistani, kun rikoin omia sääntöjäni. Syy miksi työmatkalta kotiutui enemmän tavaraa kuin sinne lähtiessä on melkein hyvä. Tai siis ainakin haluan uskotella niin. Urheiluvaatekokoelmani on huudellut jo tovin täydennystä eli tarpeiden äärellä kuitenkin. Kiertelin Intersportissa tarjoushaukkana ja syynäsin jokaisen oranssin hintalapun. Kanssashoppailijat varmaan kuulivat kuinka pienet aivosoluni työskentelivät ja punnitsivat vaihtoehtoja.

Totuuden nimissä olisin voinut palata kotiin tyhjin käsin. Materialismin himo ei saanut pyörteisiinsä ja jokainen vaate, joka tuntui kalliilta hylättiin ensisilmäyksellä. Vaikka koen hieman huonoutta uskon, että olen oppinut jotain. Toivon, että tulevaisuudessa kaikki hankintani ovat tarkkaan harkittuja eli kysyn itseltäni tarvitsenko seuraavat kysymykset:  tätä oikeasti, onko tässä järkevä hinta/laatu-suhde ja kestääkö tilini saldo hankinnan. 

Kuitin lopullinen yhteenveto kertoi seuraavan tarinan:

Juoksutakki 25,90 €

Juoksutrikoot 19,90 €

Sukat x 3 12 € (sukkia ei edes lasketa, koska ne on ns pakollinen hankinta)

Treenitoppi 10 €

Yhteensä: aika hyviä hankintoja, eikö?

Kun repsahduksen maailmaan oli päästy lipsuin seuraavana aamuna uudestaan. Olin aloittanut herkuttoman huhtikuun eli tarkoituksena oli välttää sokerisia herkkuja. En ole varsinaisesti kovin perso makealle, mutta jokainen pulla, muffinssi ja jäätelö ovat kokeilumielessä pannassa. Siksi pääsiäisen jälkkärikin oli huijattu versio suklaamoussesta eikä sisältänyt mitään epäterveellistä. Mutta niin vain latasin huomaamattani lautaselleni minipannukakkuja. Tajusin vieläpä virheeni ennen peliliikkeiden tekoa, mutta en voinut enää vastustaa. Vihollinen kuvassa vasemmassa yläreunassa, mutta todettakoon, että oli se sen arvoista :)

Elämä pitää kuitenkin sisällään erilaisia repsahduksia. Sillä hetkellä ei pitäisi ruoskia itseään maanrakoon vaan miettiä, mitä tapahtui ja oliko se niin kamalaa. Maailma ei kaadu pienistä virheistä eikä elämää kannata ottaa niin vakavasti, että kieltää itseltään liikaa. Ajatellaanpa vaikka laihduttamista ja sitä, että kieltää itseltään kaiken hyvän. On tietenkin hyvä syödä terveellisesti, mutta liiallinen kieltotaulu lisää houkutuksia ja altistaa repsahduksille. Lopputulos voi olla sitten entistä pahempi kontrollin menetys ja paino liikkuukin ihan väärään suuntaan. Olisiko sittenkin hyvä syödä joskus pari palaa suklaata tai nauttia uunituore pulla, jos sillä keinoin on helpompi pysyä kohtuudessa? Sen kerran kun rikot sääntöjä tee se tyylillä ja nauti jokaisesta hetkestä.

En siis pidä itseäni epäonnistujana kummassakaan repsahduksessa. Pysyin molemmissa tapauksissa kohtuudessa, enkä pistänyt kaikkea ranttaliksi. Lupaan ja vannon, että seuraavat vaatehankinnat tehdään edelleen tarkkaan harkiten...jos sanani syön, mörökölli minut viekööt. Uusia takarajoja tai ostoskieltoja ei siten ole asetettu eikä ole syytä asettaakaan. Mitä tulee sen herkuttoman huhtikuun suhteen, niin nousin takaisin ratsaille ja jatkan päättäväisesti loppuun asti.

Ole armollinen itsellesi, olet sen ansainnut <3

Tässä vielä tarinan syyllinen eli liian kiva, laadukas ja halpa juoksutakki.