Love me tender...

Viimeistään tänä viikonloppuna olen oppinut yhden asian, haluan nimittäin kohdella itseäni jatkossa silkkihansikkain. Se itsensä vähättely, moittiminen ja liiallinen rääkkäys on tullut tiensä päähän, eiköhän sitä ole tehty näihin vuosiin ihan riittämiin. Ja aina joskus joku "ystävällinen" tekee sen minun puolestani eli minun ei enää tarvitse. Aion parantaa tapani kertaheitolla ja joka kerta, kun tekisi mieli ilkeillä sanonkin jotain nättiä, edes jotain pientä. On varmasti paljon asioita (ja onkin), joista voin olla ylpeä ja röyhistää rintaani. Niiden avulla nostan itseni pystyyn huononakin päivänä. Elämässä on tarpeeksi kivikoita, eli niitä ei kannata tehdä tekemällä.

Näihin talkoisiin saa liittyä, joten tule mukaan, opetellaan yhdessä olemaan lempeitä itsellemme. Pahoilla sanoilla/teoilla ei saa hyvää aikaiseksi, joten eiköhän oteta kovat keinot käyttöön koko porukalla!