sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Onnen kulmakivet

Väsyneenä, mutta onnellisena nautiskelen olostani kotona, tarkemmin sanottuna sohvan nurkkaan hautautuneena ja kissa kylkeeni liimautuneena. Takana on aktiivinen viikonloppu Vierumäellä ja voin vain todeta, että mun onnen kulmakivet ovat tiedossa. Kun maailmassani on aikaa ystäville, sopivasti liikuntaa, hyvää ruokaa ja tarpeeksi lepoa olen onnellinen. En kaipaa kuuta taivaalta, enkä edes tähtiä, elämä on tässä ja nyt...ja hyvä juuri tällaisenaan. Tähtihetket tulevat vastaan, kun tarpeeksi pitkälle tallustaa.

Lapsena olin se, joka valittiin urheilujoukkueeseen viimeisenä. Olin pienin, huonoin, pelokkain ja hitain eli joukon heikoin lenkki. Koska asuimme maalla ja välimatkat olivat pitkät en pystynyt harrastamaan haluamallani tavalla, vanhempieni kukkaron kannalta hyvä niin. Olen kuitenkin ottanut tuon kaiken takaisin näin aikuisena, sillä nyt siihen on mahdollisuus. Maailmassa ei ole montaakaan lajia, jota en olisi kokeillut. Lähes poikkeuksetta haluan testata kaikkea (pätee kaikkiin elämänalueisiin), ainakin yhden kerran, koska kerranhan täällä vain eletään. Jos huomaan eläväni toistekin niin sehän on vain plussaa :)

Perjantaina pakkasin tavarani ja suuntasin töistä Vierumäen urheiluopistoa kohti. Tiedossa oli aktiivinen fitnessviikonloppu rakkaan ystäväni seurassa. Kolmen päivän liikuntasaldo oli lähes kymmenen tuntia ja se sisälsi sekä tuttuja -, että uusiakin juttuja. Urakka alkoi omalta osaltani kahvakuulaa heilutellen ja päälle venyttelyä eli hyvä keino karistaa työasiat mielestä. Sanoisinko, että oiva aloitus viikonlopulle...saa kopioida.


Lauantaina oli tiukka aikataulu ja piti suunnitella menot kunnolla, että pääsi testaamaan kaikki itseä kiinnostavat lajit. Aloitettiin TRX:llä, josta siirryttiin venyttelyyn ja powerslideriin. Sanoisinko, että hien pintaan nostattavia kokemuksia molemmat. Kiireesti suihkun kautta syömään, välissä päiväunet ja uuteen nousuun. Silloin, kun on monta rautaa tulessa pitää muistaa levon ja tankkauksen merkitys, kone alkaa yskiä jos balanssi alkaa järkkyä.

TRX training zone - suosittelen lämpimästi

Tämä ysärivillitys ei ole mun juttu, mutta kokeilun arvoinen siitäkin huolimatta

Hyvä ruoka, parempi mieli...ruokailu on sittenkin mun ykkössuosikki

Kovimmat sykkeet tuli otettua pintaan mäkisauvatreenien muodossa. Juostiin sauvat sojossa jyrkkää mäkeä pitkin ja allekirjoittanut hauhkoi happea lähes henkitoreissaan. Mitä ilmeisemmin hapenottokykyni on kehno eli pitäisi haastaa itsensä useamminkin tuolla tavalla. Vaikka itse treeni oli tuskallinen niin olo oli suorastaan mahtava, kun oli kuudesti vääntänyt itsensä mäen päälle. Sen jälkeen crosstraining tuntui kevyeltä palauttelulta, vaikka vanhat tuttuni, kuten burpee, askelkyykkykävely ja vatsat löytyivät listalta. Hieman erilainen kokemus, kuin kakkoskodissani eli CrossFit Lahti salilla.

Mäkitreenin jälkeen fiilis oli korkealla

Lauantain lajikattauksen jälkeen tiesi tehneensä jotain, tai aika paljonkin kaikkea. Vaikka kierrän usein jälkiruokapöydät kaukaa, hyökkäsin tällä kertaa makeiden kimppuun suosiolla. Oltiinhan me tavallaan lomalla ja vieläpä täysihoidossa, joten nautimme täysin rinnoin sekä koko rahan edestä. Jos siis kaipaat hieman erilaista lomaa niin käypäs tutkimassa Vierumäen liikuntapaketit. Koko lysti kustansi 315 €, hintaan kuului erilaisia liikuntakokemuksia, majoitus ja erityismaininnan ansaitsevat ruuat. Koska passasimme discot ja kiersimme urheilukaupan kaukaa ei muita kuluja kertynyt.

Välillä suklaamousse on juuri se oikea palkkari, jota kroppasi kaipaa

Sunnuntaiaamuna veto alkoi olla poissa. Aamupalapöydässä piti tankata kunnolla hiilareita, jotta jaksoi core tunnille. Oikeastaan pelkkä ajatus vatsalihasten rääkkäyksestä tuntui kamalalta. Olisin totuuden nimissä voinut jäädä peiton alle, mutta olihan se jaksettava loppuun asti. Ja hyvä niin, sillä core training oli hyvä tuntikokonaisuus, vaikkei enää pystynyt vetämään sata lasissa.


Aloimme välittömästi haaveilemaan uudesta reissusta samaiseen paikkaan. Hyvän ystävän kanssa on kiva kokeilla uusia juttuja, höpötellä päivän polttavimmat, irrottautua arjesta ja nauttia elämästä. Siinä siis yhdistyy monta hyvää juttua! Paikkana Vierumäki on hyvä, sijainti mitä loistavin ja omasta kunnostaan huolehtiminen ei mene ikinä hukkaan. Kotiin tuomisiksi sain rakkaita muistoja, läjän hikisiä vaatteita ja treeneistä kipeytyneitä lihaksia. Huomisen palauttelen kotosalla eli jatkan minilomaani, ennen kuin palaan työn touhuun tiistaiaamuna.

Jos voisin, menisin takaisin mahdollisimman pian. Syksyllä on kuitenkin käytettävä rahat New Yorkin valloittamiseen (ei huono) ja NLP unelmani saavuttamiseen. Onneksi Vierumäki ei katoa minnekään, joten maltan odottaa seuraavaa aktiivilomaani vuodelle 2016. Takaraivossa on myös lukuisia ideoita liikuttaa itseä ystävien seurassa hieman eri tavoin. Asioita ei tarvitse tehdä aina niin suuressa mittakaavassa. Joskus pelkkä kävelylenkki on palkitseva kokemus. Kesä myös houkuttelee kokeilemaan erilaisia lajeja ja saa kuin huomaamatta yhden jos toisenkin liikkeelle.

Mistä sinun onnen kulmakivet löytyvät? Ja mikä olisi se liikuttava juttu, johon voisit lähteä ystävän seurassa? Muista, että jokainen päivä on elämisen arvoinen ja aina pitäisi lähteä rohkein mielin uutta kohti!

Väsynyt, mutta onnellinen
Virpi




Ei kommentteja: