Kuulumiset, lauantailorvintaa ja parvekkeen turnover

Toivon mukaan blogin hiljaiselo alkaa olla menneen talven unia. Työ on vienyt naista ympäri Suomen, eivätkä voimat ole yksinkertaisesti riittäneet muuhun. Väsymys on näkynyt kasvoilta, kuulunut puheista ja loistanut olemuksesta, onneksi pahin rumba on ohitse. Viikko vielä hässäkkää, lomakammassa koreilee vaivaiset 14 piikkiä eli ihan pian helpottaa oikein kunnolla. Irrotan siis arjesta juhannuksena ja jään tekemään muutamaksi viikoksi taikoja töiden sijaan.

Tälle viikonlopulle ei ollut mitään suunnitelmia, kalenteriin on varattu aikaa levolle ja tietenkin ystäville. Ainoa velvollisuus olisi vessan tukossa oleva lavuaarin hajulukko, mutta ehtiihän sen jonain toisenakin päivänä. Toisaalta ei haittaisi yhtään jos ongelma katoaisi itsestään, mutta epäilen vahvasti. Tänään olen pyhittänyt aikani epämääräiseen haahuiluun. Aamulla tajusin, ettei yöuni ollut kartoittanut väsymystä, joten päätin loihtia kahvipöydän koreaksi pyörähtämällä Lidlin paistopisteellä. Sen lisäksi, että tarjonta on kattava voi hinta-laatusuhdetta pitää loistavana. Lopputulos oli myöskin toimiva ja helli uupunutta olemustani...älkää kertoko kuinka paljon kaloreita tuli haalittua, en kestäisi katsoa totuutta silmiin. Enkä jaksa miettiä niiden kuluttamista, joskus on hyvä huijata itseään ja vältellä totuutta ;)

Syy moiselle kattaukselle oli mielenkiintoinen. Lapsuusaikojen koulukaveri tuli luokseni meikattavaksi ja meikkitaiteilijana toimi entinen kollegani. Oli kiva nähdä ehkäpä 14 vuoden tauon jälkeen ja nähdä miten ammattilainen loihti upean juhlameikin. Pitäisi napata tuo taituri joskus meikkikaupoille käsipuoleen, jotta saisi investoitua itselle sopivat tuotteet. Jollekin meikkaus on turhaa, toisille taidetta ja monille arjen pelastus. Itse kuulun niihin, jotka eivät mielellään liiku ihmisten ilmoilla ilman pakkelikerrosta. Tosin suosin suhteellisen luonnollista lookia ja etenkin kesän lähestyessä tulee vaihdettua meikkivoide CC-voiteeseen ja meikkipuuteri irtoversioon. Joskus vähemmän on enemmän tässäkin lajissa.

Kun kahvit oli juotu ja vieraat jatkaneet matkaansa, suuntasin uudistamaan liinavaatekaappiani. Jostain syystä sellaiset hankinnat, kuten lakanat ja pyyhkeet ovat hyvin harvassa. Olen pyörittänyt koneessa vuodesta toiseen samoja kamoja ja jälki alkaa olla sen näköinen. Eilistä palkkapäivää kiitellen nokka kohti Luhdan tehtaanmyymälää ja uutta lookkia etsimään. Mikähän siinä on, että vuodesta toiseen käytettävät pakolliset hankinnat ovat jotenkin inhottavia? Miksi niihin ei haluaisi laittaa ropojaan ja moinen rahan tuhlaus harmittaa? Onneksi lopputulos oli sen verran värikäs, joten poistuin kassin kera onnellisena. Eikä uusittu kähipyyhe- ja lakana-arsenaali niin tyyriiksi tullutkaan kuin pelkäsin. Herää kysymys, milloinkohan saan investoitua vielä kylpypyyhkeitä ja pussilakanoita? Vai pitäisikö vain kirjoittaa joulupukille? Jään seuraamaan tilannetta...

Olen jo tovin harmitellut kulahtanutta parvekettani ja manaillut pukeutumishuoneeni mattoa (löysin sen talvella kellarin uumenista eikä pesutulos ollut kovinkaan onnistunut), joten päädyin kiertelemään huonekaluliikkeitä. Hetken ihmeteltyäni kilautin kaverille ja kysyin puhelimitse makutuomarointia. Tilanne päättyi paremmin kuin hyvin, sillä ystäväni kurvasi paikalle ja sitten pohdittiin yhdessä, mitä kotini tarvitsisi...onni on tuollainen ystävä. Loppujen lopuksi kotiin lähti pari uutta mattoa, joilla aioin loihtia uutta lookkia. Voi kun kaikken saisi kerralla eikä tarvitsisi huolehtia kuitin loppusummasta! Askoon jäi vielä muutama ihana matto, joiden hankintaa pitää vielä pohtia ja mikä tärkeintä pohtia mahdollistaako kesäkuun budjettini moiset.

Kotona uudet tavarat oli pakko saada välittömästi paikoilleen, vaikka päiväunet olisivat olleet fiksuin vaihtoehto. Maton lisäksi parvekkeelle tuli uudet istuintyynyt ja kukat. Parvekekalustoni on ikivanha ja se on nykyisin kaikkea muuta kuin mieluinen. Ympärille hankitut tavarat kuitenkin muuttivat lookin varsin mieluisaksi. Kissa tykästyi kokonaisuuteen välittömästi ja tiesi kyllä kenelle hankinnat olivat tehty, hemmoteltu otus. Pikkuherra nautiskelee nykyisin parvekkeesta aamuisin ja lopputulos on niin hyvä, että taidanpa minäkin juoda aamukahvini muualla kuin sohvan nurkassa...kannatti siis.

Katsotaanpas vielä millaisen loven päivä teki tilini saldolle:

- Lidlin kahvitukset n 18 €

- käsipyyhkeet 8 kpl ja lakanat 3 kpl (yksi iso ja kaksi pientä) by Luhta 85 €

- 2 mattoa ja suojaussetti 150 €, Asko

- istuintyynyt 2 kpl 20 €, Luhta

- kukat n 8 €

Ei paha, eihän?

Päiväksi, jolle ei ollut varsinaisia odotuksia, tämä hipoi täydellisyyttä. Tapasin ystäviä, pääsi höpöttelemään ja kotiin tuli pieni piristysruiske. Loppuilta on pyhitetty levolle ja pysähtymiselle, kissa parkkeerasi syliin eli silläkin on ollut ikävä yhteisiä kiireettömiä hetkiä. Mulla taas on ikävä normaalia energiatasoani, kunnon treenejä ja säpinää, mutta joskus on painettava jarrua voidakseen taas kiihdyttää. 

-Virpi